Siirry pääsisältöön

Mieluisa joululahja nuorille

Eduskunta hyväksyi oppivelvollisuusiän pidennyksen. Tämä tarkoittaa, että toisesta asteesta tulee aidosti maksuton ja jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle taataan opiskelupaikka. Sadoille, ellei jopa tuhansille peruskoulun päättäville ei enää lähetetä kirjettä, jossa kerrotaan, etteivät he saaneet opiskelupaikkaa – etteivät he kelpaa ja että yhteiskunnan puolesta he voivat jäädä yksin kotiin pohtimaan tulevaisuuttaan. Sellaisen kirjeen saaminen on kova paikka nuorelle ihmiselle. Pahimmassa tapauksessa kirje syrjäyttää nuoren loppuiäksi yhteiskunnasta ja koulusta.

Tällä hetkellä vuosittain noin 10-15 prosenttia ikäluokasta tippuu koulutuksen ulkopuolelle. Samaan aikaan yhteiskuntamme ja työelämämme on muuttunut. Vielä 20 vuotta sitten nuori saattoi kävellä peruskoulupapereilla tehtaan ovelle ja saada töitä. Näin ei ole enää. Tutkimusten mukaan vuosi lisää koulussa kasvattaa aikuisiän vuosituloja noin kymmenen prosenttia. Oppivelvollisuusiän pidennys ei kuitenkaan vaikuta ainoastaan yhteiskunnan työllisyysasteeseen ja kansalaisten tulotasoon, vaan sillä on myös muita positiivisia vaikutuksia. Pidempään koulussa olleet ovat terveempiä, käyttävät vähemmän päihteitä ja osallistuvat harvemmin rikolliseen toimintaan.

1970-luvulla tasa-arvoista peruskoulua vastustettiin sekä oikeiston että opettajakunnan toimesta. Nyt kaikki ihailevat yhtenäistä peruskoulua. Tasa-arvoisesta peruskoulusta huolimatta kaikilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia edetä koulupolulla kohti unelmiaan. Pelastakaa Lapset ry:n mukaan jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että rahapula on ollut vaikuttamassa siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia.

Oppivelvollisuusiän pidennys ei yksin pelasta maailmaa. Tarvitaan myös panostuksia varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Näitä panostuksia on Marinin hallituksen toimesta tehty. Vuosikymmenen ajan nuorille suunnatut tukimuodot eivät ole ratkaisseet tilannetta ja siksi rakenteellinen uudistus tarvitaan. Oppivelvollisuusiän pidennys on kuitenkin ainoa toimiva vaihtoehto peruskoulun päättävien nuorten tukemiseksi eteenpäin koulupolulla. Nuoria ja heidän perheitä ei enää jätetä yksin oman onnensa nojaan. Oppivelvollisuusiän pidennykseen sisällytetään “saattaen vaihtaen” -periaate, jonka mukaisesti yhden tahon ohjaus- ja valvontavastuu päättyy vasta silloin, kun toisen tahon ohjaus- ja valvontavastuu alkaa. Nuoret ansaitsevat aidon mahdollisuuden edetä koulutuspolulla ja sen myötä työuralla. Ja tänä jouluna tämä toive toteutuu.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 19.12.2020 Uusimaassa.




Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...