Siirry pääsisältöön

Lapset eivät ole shakkinappuloita

Kolme vuotta sitten Kevätkummun Kantele-talossa vietettiin avajaisjuhlia. Upea sivistyskeskuskokonaisuus oli vihdoinkin valmis ja toi sykettä lähiön sydämeen. Saman katon alle mahtuu suomenkielinen ja ruotsinkielinen alakoulu, esiopetusryhmät molemmilla kielillä sekä kirjasto ja nuorisotilat. Kevätkummun koulun täyttöaste oli pian huipussaan ja vielä ilman koulukuljetuksia. Vårberga skolan kerää oppilaita hieman laajemmalta alueelta ja siellä myös täyttöaste nousi nopeasti tavoitelukuihin.
Valitettavan pian ongelmat ilmenivät sivistyskeskuksessa. Esiopetuksen osalta tilat ovat olleet liian pienet alusta alkaen. Erilaisilla järjestelyillä arki on saatu toimimaan, mutta idyllinen tilanne ei ole ollut. Nyt samat tilaongelmat kärjistyvät. Oppilasennusteet näyttävät, että täyttöaste kirii yli maksimin ja toimiin on ryhdyttävä. Jo nyt oppilaat opiskelevat siistijöiden sosiaalitiloissa, neuvottelutiloissa, käytävillä ja nuorisopalveluiden tiloissa. Päättäjinä emme voi muuta kuin pudistella päitämme. Edellisen ja tämän valtuustokauden ajan meille on virkamiestasolta ilmoitettu, että Porvoossa on liikaa kouluneliöitä. Samaan aikaan kolme vuotta vanhassa koulussa kipuillaan, koska tilaa on liian vähän.

Suunnittelussa ja ennusteissa tehtiin selvästi moka. Tilojen supistaminen säästöjen saamiseksi on tavallinen mantra, jota kaupunginjohto toistaa. Nyt nähdään miten supistaminen tulee pitkällä aikavälillä kalliiksi. Jos lapsia pidetään shakkinappuloina, joita voidaan siirrellä miten vain, silloin se ei liene ongelma, kun rakennetaan päin honkia. Sellainen ajattelu ei kuitenkaan ole tästä maailmasta. Lapset ovat haavoittuvaisia ja erityistä suojaa tarvitsevia, näin myös Lapsen oikeuksien sopimus toteaa. Lapsilla on oikeus turvalliseen kasvu- ja oppimisympäristöön.

Yksi Kevätkummun koulun selvityksen ehdotuksista osoittaa, kuinka kaukana todellisuudesta jotkut ilmaan heitetyt ideat ovat: Kevätkummun 6-luokkalaiset siirrettäisiin vuodeksi Keskuskouluun ja sen jälkeen Linnajoen kouluun. Muutto voi aiheuttaa tällaisia muutoksia lapselle, mutta niitä ei todellakaan pitäisi edes pohtia kaupungin toimesta. Sama koski ideaa laittaa Keskuskoulun esiopetusryhmät Linnajoen koulun tiloihin. Järkeä ei myöskään ole ajatuksessa, että lapsella jolla on alle kilometri Kevätkummun kouluun tai Vårberga skolaniin, joutuu kävelemään miltei kaksi kilometriä Keskuskouluun tai Kvarnbackens skolaniin.

Kirjoituksemme tarkoitus ei ole huolestuttaa ketään, sillä yllämainitut ideat eivät toivottavasti koskaan näe selvityspaperia pidempää tulevaisuutta. Meidän näkemyksemme mukaan, joka myös yksimielisesti eteni suomenkielisessä ja ruotsinkielisessä koulutusjaostossa on, että Kantele-talo tarvitsee lisärakennuksen. Tämän selvityksen tulee valmistua mahdollisimman pian, jotta tapahtunut virhearviointi tilojen riittävyyden suhteen voidaan korjata. Kevätkummun lapset ja opettajat ansaitsevat toimivat ja hyvät tilat. Oppilaaksiottoalueiden kanssa edestakainen kikkailu ei ole lasten edun mukaista, eikä sille tielle tule mennä.

Anette Karlsson, kaupunginhallituksen jäsen (sd.)

Catharina von Schoultz, sivistyslautakunnan puheenjohtaja (rkp)

Markus Hammarström, sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja (sd.)

Mikael Kulju, ruotsinkielisen koulutusjaoston puheenjohtaja (rkp)

Mikael Hiltunen, ruotsinkielisen koulutusjaoston varapuheenjohtaja (sd.)

Hanna Lönnfors, suomenkielisen koulutusjaoston jäsen (rkp)

Kirjoitus on julkaistu 12.12.2020 Uusimaassa.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....