Siirry pääsisältöön

Kolumni: Uimataito - ilmainen henkivakuutus

Vierailin muutama päivä sitten ystäväperheen luona. Saapuessani paikalle perheen 2-vuotias ja 5-vuotias leikkivät pienessä uima-altaassa. Vesi roiskui ja riemukas nauru kaikui pitkin pihamaata. Veden tuoma ilo oli sanoinkuvaamaton. Me suomalaiset olemme onnekkaita, sillä vesi on vahvasti läsnä meidän arjessa. Suomessa on 300 000 kilometriä rantaviivaa, joten jokainen täällä asuva joutuu kosketuksiin veden kanssa, jollei päivittäin, niin useita kymmeniä, ellei satoja kertoja elämänsä aikana.

Väriä ja vauhtia ei puutu, kun uimarenkaat, hiekkalelut ja rantaleijonat ilmestyvät rannoille. Veden tuoman ilon ohella vesi tuo valitettavasti vuosittain myös surua. Hukkumistapaukset nousevat liian usein uutisten otsikoihin. Viime vuoden tilastot olivat erittäin synkkää luettavaa: näihin aikoihin viime vuonna oli hukkunut kuusi lasta. Määrä oli poikkeuksellisen suuri, sillä Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliiton (SUH) mukaan vuosittain hukkuu noin 5-10 lasta. Kaikkiaan viime vuonna hukkui 90 ihmistä, tänä vuonna ollaan jo 40:ssä, pääosin talven heikkojen jäiden takia.

Lasten, nuorten ja aikuistenkin uimataito on Suomessa korkealla tasolla kansainvälisesti vertailtuna. Uimataito on tärkeä turvallisuutta läpi elämän edistävä keino, joka antaa paremmat edellytykset selvitä hengissä veden varaan jouduttaessa. Varhaisen uimataidon ja vanhempien valistamisen merkitys lasten ja nuorten hukkumiskuolemien ehkäisemisessä on keskeistä. Jokainen uimataidolla estettävissä oleva hukkumistapaus on tavoittelemisen arvoinen.

Koulujen uimaopetus on tärkeässä roolissa lasten uimaan oppimisessa. Tänä keväänä lapset eivät vain joutuneet luopumaan koulusta ja harrastuksistaan, he joutuivat luopumaan myös uimaan oppimisesta. Tiesimme, että uimahallin uimakouluajat olivat jo ennestään tupaten täynnä ja osa jäi siksi ulkopuolelle. Koronan takia loputkin jäivät ilman. Vielä ei ole tarkkaa tietoa, milloin uimahallin uimakoulut voivat jatkua. Onneksi tarjolla on ulkouimakoulua. Paikkoja ei kuitenkaan ole tarjolla kaikille halukkaille.

Uimataidon oppiminen vaatii säännöllistä kosketusta veteen. Jo vedessä leikkiminen luo pohjaa uimataidon oppimiselle. Vanhemmat voivat edesauttaa lastensa uimataidon kehittymistä mahdollistamalla tämän muistaen, että lapsi tarvitsee aikuisen aktiivista, tarkkaa ja jatkuvaa valvontaa vesillä tai veden äärellä oltaessa. Annetaan lapsille mahdollisuus nauttia vedestä turvallisesti.

Anette Karlsson

Kolumni on julkaistu 25.6.2020 Uusimaassa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...