Terveiset valtuuston kokouksesta 13.11.2019

Terveiset illan valtuustokokouksesta. Tänään valittiin Porvoolle uusi sivistysjohtaja ja päätettiin vuoden 2020 talousarviosta. Kokous oli erittäin keskusteleva ja sen voi katsoa vielä nauhalta tästä.

Careerian nykyinen toimitusjohtaja Sari Gustafsson valittiin uudeksi sivistysjohtajaksi äänestyksen jälkeen.

Valinnan jälkeen alkoi pitkä ja monipuolinen keskustelu talousarviosta. Veroprosentteja ei esitetty muutettavaksi, joten ne säilyvät ennallaan. Suuria muutoksia kaupunginhallituksessa hyväksyttyyn talousarvioesitykseen ei myöskään tullut. Ainoa muutos koski kuntoportaisiin varattua rahaa, joka nousi 200 000 euroon. Sillä summalla on tarkoitus ensi vuonna toteuttaa kuntaportaat. Toivon, että portaat ovat hyvät ja että reitti on hyvin suunniteltu, jotta se palvelisi mahdollisimman laajaa joukkoa. Itse olin kannattamassa 100 000 euron varausta, johon kaupunginjohtaja totesi, että sillä saadaan 100 metriä portaita. Eli Kokonmäkeä ylös menevä kokonaisuus. Omalta osaltani olen kuitenkin tyytyväinen, sillä mielestäni on hyvä saada kuntoportaat Porvooseen, ja minulle kyllä sopii, että reitti on pidempi. Varsinkin kun enemmistö koki, että siihen löytyy rahaa.

Sen sijaan olen todella pettynyt siihen, ettei neljättä etsivää nuorisotyöntekijää palkata. Hävisimme esityksen äänin 26-25. Etsivän nuorisotyöntekijän palkkaamiseen esitettiin 40 000 euroa, josta olisimme saaneet valtiolta 75 % takaisin avustuksina. Rinteen hallitus on nimittäin päättänyt panostaa 1,2 miljoonaa euroa etsivään nuorisotyöhön ja digitaalisten järjestelmien kehittämiseen ensi vuonna. Tällä hetkellä saamme valtionavustusta kolmen nykyisen etsivän nuorisotyöntekijän palkkakustannuksiin. Porvoolla ei ollut varaa palkata kyseistä työntekijää, näin monet valtuutetut perustelivat, mikseivät kannata kyseistä esitystä. Samaan aikaan Porvoolla oli kuitenkin varaa palkata elinkeinoasiantuntija, joka on palkkakustannuksiltaan kalliimpi kuin samassa yhteydessä poistettu rakennusammattimies. Tästä teimme yksimielisen päätöksen jo kaupunginhallituksessa, koska kaupungin elinvoimaisuuteen ja vetovoimaan panostaminen on tulevaisuusinvestointi. Samoin olisi mielestäni niiden nuorten tukeminen, jotka voivat kaikkein huonoimmin.

Kouluterveyskyselyn perusteella meidän tulisi todella olla huolissaan meidän nuorista. Yhä useampi kokee, ettei heillä ole hyvää ystävää. Yhä useampi nuori kärsii mielenterveysongelmista, mikä on myös suuri syy sille, että nuoret jäävät varhaisessa vaiheessa työkyvyttömyyseläkkeelle. Porvoossa nuoret nostavat myös enemmän toimeentulotukea kuin mikään muu ikäryhmä, ja ero on merkittävä – yli 20% nuorista saa toimeentulotukea, kun muissa ikäryhmissä määrä on reilusti alle 10% ikäryhmästä.

Minua harmitti myös, että esityksemme Linnajoen koulun pihan korjausvarauksesta ei saanut kannatusta. Esitys hävisi äänin 31-20. Nostin puheenvuorossani esille, että investointisuunnitelman avulla valtuusto pystyy kertomaan, mikä on meille tärkeää ja mihin haluamme, että seuraavina vuosina panostetaan. Kyse on siitä priorisoinnista, joista monet muut myös kokouksessa puhuivat. Hämmästelin sitä, kuinka me viime marraskuussa päätimme tiettyjä asioita – esimerkiksi varata 600 000 euroa itäisen Porvoon kouluille vuodelle 2020, mutta se oli kaupunginjohtajan esityksessä siirtynyt eteenpäin. Asia korjattiin kaupunginhallituksessa ja nyt valtuuston enemmistö päätti säilyttää rahan ensi vuoden talousarvioissa ja pitää investointisuunnitelmassa mukana 5 miljoonan euron varausta. Toinen asia oli esimerkiksi hallinnon tilojen keskittämishanke, joka oli mukana 2017 – 12miljoonaa euroa, ja me päättäjät poistimme sen silloin. Ja sitten se oli vain nätisti palautunut takaisin seuraavana vuonna. Sen sijaan tiettyjä selvityksiä ei oltu edistetty, kuten oli valtuustossa päätetty. Tähän on saatava muutos. Valmistelun pitää lähteä niistä lähtökohdista, jotka poliittiset päättäjät ovat linjanneet. Tätä tulen seuraamaan erityisen tarkkaan ensi vuonna.

Osallisuus- ja kehitysrahaa ei myöskään saatu saariston ulkopuolelle. Hyvä, että saariston kehittämiseen varattiin 50 000 euroa. Olisi kuitenkin ollut hienoa, että muillakin alueilla (esim. Eestinmäki, Huhtinen, Ilola, Kerkkoo etc.) olisivat saaneet mahdollisuuden hakea kehittämisrahaa 50 000 euroa. Ehkä ensi vuonna. Aina kannattaa yrittää, sillä erilaisia turvallisuutta ja hyvinvointia parantavia kohteita löytyy. Ja usein näihin panostaminen maksaa kaupungille vähän, mutta tuo asukkaille paljon iloa ja hyvinvointia – ja parhaassa tapauksessa sen myötä saadaan myös vähennettyä kustannuksia, kun ihmiset voivat paremmin. Aihetta läheltä liippaava valtuustoaloite on ilmeisesti tehty KD:n toimesta, ja tulen tutustumaan siihen mahdollisimman pian. Muistaakseni Vihreillä on myös saattanut olla aiheeseen liittyvä aloite. Osallistavaa budjetointia on tällä hetkellä myös Gammelbackassa ja Kevätkummussa, mikä on hyvä asia. Meidän lähiökehityksen työstä idea laajemmasta osallisuusrahasta tuli minulle ja siksi olin iloinen, että siitä keskusteltiin valtuustossa.

Ja vielä metsän myyntitulojen tavoitteen alentaminen, se oli Vihreiden esitys ja sekin hävisi. Toivottavasti Porvooseen saadaan pian metsänhoitosuunnitelma, jonka pohjalta voidaan katsoa, onko tavoite kohdillaan vai onko se liian korkea (mitä myös minä epäilen, että se on). Esitystä kannattaessa sain mahdollisuuden nostaa esille valtuustoaloitteen, jonka enemmistö allekirjoitti – nimittäin asiantuntijoiden vaatimuksesta eteenpäin viedyn tavoitteen saada Porvoonkorpi luonnonsuojelualueeksi.

Näiden asioiden lisäksi äänestettiin useista muistakin esityksistä, jotka kaikki löytyvät täältä.

Kommentit