Köyhyys on viime vuosina kolkuttanut monen eläkeläisen ovelle. Iso joukko ikääntyvistä kiikuttelevat toimeentulo- ja köyhyysrajan tuntumassa säästäen likipitäen kaikesta mahdollisesta - jopa lääkkeistä ja ruuasta. Näiden ihmisten tilanne heikkeni erityisen paljon edellisellä hallituskaudella, jolloin nykyiset oppositiopuolueet Kokoomus ja Perussuomalaiset olivat määrittämässä Suomen suuntaa. Nyt suunta muuttuu Antti Rinteen (sd.) johtaman hallituksen toimesta. Reilun kuukauden päästä suomalaiset saavat nähdä tulevaisuushallituksen ensimmäiset teot.
Ikänsä työssä ja kotona ahkeroineen eläkeläispariskunnan – toinen keskimääräisellä työeläkkeellä, toinen saa takuu- ja kansaneläkettä – ostovoima kasvaa pelkästään ensi vuonna enemmän kuin neljän viimeisen vuoden aikana yhteensä. Takuueläkkeeseen tulee 50 euron kuukausikorotus ja täyteen kansaneläkkeeseen 31 euron kuukausikorotus. Korotus toteutetaan niin, ettei se vaikuta eläkeläisen asumistukeen. Lisäksi eläketulon saajien verotusta kevennetään. Yli 600 000 suomalaisen eläke paranee ja muutos näkyy pankkitileillä jo tammikuussa.
Viime syksynä Loviisassa Uudenmaan Demarinaisten järjestämässä Ääni vanhuudelle -seminaarissa keskusteltiin eläkeläisköyhyydestä. Silloin saimme kuulla Eläkkeensaajien keskusliiton asiantuntijalta, että Uudellamaalla oli 150 000 toimeentulotuen saajaa, joista yli 65-vuotiaita oli vain 5 000 henkilöä (LS 9.10.2018). Vähävaraisia ikääntyviä on varmasti Uudellamaalla useampia, mutta monet heistä eivät hae tukea, vaikka olisivat siihen oikeutettuja. Taustalla on järjestelmän monimutkaisuus, mutta myös vanhemman eläkeläispolven vaatimattomuus - he eivät turhista valita ja heille tietty niukkuus on ollut arkea lapsesta saakka. Onneksi myös heidän toimeentulo paranee tammikuussa.
Ikänsä työssä ja kotona ahkeroineen eläkeläispariskunnan – toinen keskimääräisellä työeläkkeellä, toinen saa takuu- ja kansaneläkettä – ostovoima kasvaa pelkästään ensi vuonna enemmän kuin neljän viimeisen vuoden aikana yhteensä. Takuueläkkeeseen tulee 50 euron kuukausikorotus ja täyteen kansaneläkkeeseen 31 euron kuukausikorotus. Korotus toteutetaan niin, ettei se vaikuta eläkeläisen asumistukeen. Lisäksi eläketulon saajien verotusta kevennetään. Yli 600 000 suomalaisen eläke paranee ja muutos näkyy pankkitileillä jo tammikuussa.
Viime syksynä Loviisassa Uudenmaan Demarinaisten järjestämässä Ääni vanhuudelle -seminaarissa keskusteltiin eläkeläisköyhyydestä. Silloin saimme kuulla Eläkkeensaajien keskusliiton asiantuntijalta, että Uudellamaalla oli 150 000 toimeentulotuen saajaa, joista yli 65-vuotiaita oli vain 5 000 henkilöä (LS 9.10.2018). Vähävaraisia ikääntyviä on varmasti Uudellamaalla useampia, mutta monet heistä eivät hae tukea, vaikka olisivat siihen oikeutettuja. Taustalla on järjestelmän monimutkaisuus, mutta myös vanhemman eläkeläispolven vaatimattomuus - he eivät turhista valita ja heille tietty niukkuus on ollut arkea lapsesta saakka. Onneksi myös heidän toimeentulo paranee tammikuussa.
Anette Karlsson
