Siirry pääsisältöön

Pienet eläkkeet nousevat alkuvuodesta

Köyhyys on viime vuosina kolkuttanut monen eläkeläisen ovelle. Iso joukko ikääntyvistä kiikuttelevat toimeentulo- ja köyhyysrajan tuntumassa säästäen likipitäen kaikesta mahdollisesta - jopa lääkkeistä ja ruuasta. Näiden ihmisten tilanne heikkeni erityisen paljon edellisellä hallituskaudella, jolloin nykyiset oppositiopuolueet Kokoomus ja Perussuomalaiset olivat määrittämässä Suomen suuntaa. Nyt suunta muuttuu Antti Rinteen (sd.) johtaman hallituksen toimesta. Reilun kuukauden päästä suomalaiset saavat nähdä tulevaisuushallituksen ensimmäiset teot.

Ikänsä työssä ja kotona ahkeroineen eläkeläispariskunnan – toinen keskimääräisellä työeläkkeellä, toinen saa takuu- ja kansaneläkettä – ostovoima kasvaa pelkästään ensi vuonna enemmän kuin neljän viimeisen vuoden aikana yhteensä. Takuueläkkeeseen tulee 50 euron kuukausikorotus ja täyteen kansaneläkkeeseen 31 euron kuukausikorotus. Korotus toteutetaan niin, ettei se vaikuta eläkeläisen asumistukeen. Lisäksi eläketulon saajien verotusta kevennetään. Yli 600 000 suomalaisen eläke paranee ja muutos näkyy pankkitileillä jo tammikuussa.

Viime syksynä Loviisassa Uudenmaan Demarinaisten järjestämässä Ääni vanhuudelle -seminaarissa keskusteltiin eläkeläisköyhyydestä. Silloin saimme kuulla Eläkkeensaajien keskusliiton asiantuntijalta, että Uudellamaalla oli 150 000 toimeentulotuen saajaa, joista yli 65-vuotiaita oli vain 5 000 henkilöä (LS 9.10.2018). Vähävaraisia ikääntyviä on varmasti Uudellamaalla useampia, mutta monet heistä eivät hae tukea, vaikka olisivat siihen oikeutettuja. Taustalla on järjestelmän monimutkaisuus, mutta myös vanhemman eläkeläispolven vaatimattomuus - he eivät turhista valita ja heille tietty niukkuus on ollut arkea lapsesta saakka. Onneksi myös heidän toimeentulo paranee tammikuussa.


Anette Karlsson


Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...
Lue lisää »