Etsivä löytää

Kun elämä potkii päähän, osaa moni onneksi hakea apua. Vaikeaa tämä on kuitenkin usealle nuorelle, joille palvelut eivät ole tuttuja, niistä putoaminen on lamauttanut tai aikuiselämän vaatimukset yksinkertaisesti pelottavat. Silloin tarvitaan tueksi ihmistä, joka löytää avuntarvitsijan, johon luottaa ja joka neuvoo löytämään juuri kyseiselle nuorelle sopivan polun jatkaa eteenpäin. Porvoon etsivä nuorisotyö on arvokasta, ja tarvitsee kehittyäkseen kipeästi lisää resursseja.

Teoreettisesti kaikilla suomalaisilla, perhetaustasta riippumatta, on yhtäläiset mahdollisuudet edetä koulupolulla ja elämässä. Käytännössä tilanne on kuitenkin toinen. Köyhyys ja koulutus periytyvät yhä voimakkaasti. Porvoon hyvinvointikertomuksesta ilmenee, että köyhien lapsiperheiden määrä on kasvanut ja useat nuoret saavat toimeentulotukea. Toimeentulotuen asiakkuudesta on tullut sukupolvelta toiselle jatkuva surullinen tarina. Ongelmat kasautuvat pienelle joukolle. Perhetausta ja asuinalue määrittävät vahvasti millainen tulevaisuus lapsella on edessä.

Noin joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa toisella tai molemmilla vanhemmilla on hoitoa edellyttävä mielenterveys- tai päihdeongelma. Lapsuuden haitalliset kokemukset ovat nuoren tulevaisuuden kannalta merkittäviä riskitekijöitä. Ilman ehkäiseviä toimia masentuneiden vanhempien lapsista arviolta 60 prosenttia sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön ennen kuin täyttävät 25 vuotta. Tuore kouluterveyskysely kertoo surullista tarinaa: yhä useampi lapsi ja nuori voi pahoin, ja etenkin porvoolaisten tyttöjen mielialaan liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet. Nuoret, joilla on vaikeuksia tai ongelmia, tulee etsiä käsiin, ennen kuin on liian myöhäistä.

Porvoon kaupungilla on tällä hetkellä kolme etsivää nuorisotyöntekijää. Tämä on vähemmän, kuin saman kokoisissa kaupungeissa keskimäärin. Toiminnan kehittämiseen ei tämän hetkisillä resursseilla ole riittävissä määrin mahdollisuuksia. Palvelurakenne on haavoittuva. Mahdollisissa muutoksissa on iso riski, että osa nuorista putoaa uudelleen palveluiden ulkopuolelle. Tarve neljännelle etsivälle nuorisotyöntekijälle on ilmeinen. Etsivässä nuorisotyössä on noin kaksisataa asiakasta vuosittain. Tämä on paljon, mutta toisaalta Porvoossa arvioidaan olevan yhteensä jopa 850 työelämän, koulutuksen tai muiden palveluiden ulkopuolella olevaa nuorta. Etsivä nuorisotyöntekijä ottaa kopin nuoresta ihmisestä, joka kohtaa elämässään sellaisia haasteita, jotka pahimmassa tapauksessa johtavat varhaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.

Keväällä aloittaneen hallituksen ohjelmassa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vahvistetaan. Porvoolla on näin hyvät mahdollisuudet saada valtionavustusta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien nuorten tukemiseksi ja auttamiseksi. Kaupunginvaltuusto päättää tulevana keskiviikkona vuoden 2020 talousarviosta. Toivomme, että päättäjät näkevät etsivän nuorisotyön merkityksen ja hyväksyvät kaupunginhallituksessa kaatuneen esityksen neljännen etsivän nuorisotyöntekijän palkkaamisesta.


Porvoon kaupunginhallituksen jäsenet

Anette Karlsson (sd)

Anna-Stiina Lundqvist (vihr)


Kirjoitus on julkaistu 10.11.2019 Uusimaassa.


Kommentit