Siirry pääsisältöön

Terveiset kaupunginhallituksen kokouksesta 4.11.2019

Terveiset kaupunginhallituksen kokouksesta. Eilen istuttiin pitkään (yli 6 tuntia), sillä käsittelimme talousarviota vuodelle 2020. Nyt paketti lähtee vielä valtuuston käsittelyyn, joka hyväksyy sen ensi viikolla. Kaupunginhallituksen tekemään esitykseen saattaa näin tulla vielä muutoksia ensi viikolla valtuuston käsittelyssä.

Kaupunginjohtajan esittämä kokonaisuus oli hyvä, kuten aiemmin jo kirjoitin tänne. Pieniä, mutta tärkeitä muutoksia teimme siitä huolimatta. Joistakin muutosesityksistä jouduimme äänestämään, osa meni yksimeilisesti eteenpäin. Mukavaa oli, että keskustelu oli rakentavaa ja porvoolaisten parasta pohtivaa.

Ensimmäinen pettymys tuli vastaan kun SDP:n ja Vihreiden yhteinen esitys neljännen etsivän nuorisotyöntekijän palkkaamisesta hävisi äänestyksessä 8-5. Ainoastaan SDP ja Vihreät kannattivat esitystä. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Tällä hetkellä noin 25 000 nuorta on työkyvyttömyyseläkkeellä. Lähes puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Yksi aikamme suurimmista kysymyksistä on, miten alle 35-vuotiaat mielenterveyden takia työkyvyttömyyseläkkeellä olevat saadaan takaisin työelämään ja kiinni yhteiskuntaan? Etsivä nuorisotyöntekijä on tärkeässä asemassa nuoren tukemisessa elämässä, koulupolulla ja työelämässä eteenpäin. Hän on turvallinen aikuinen, joka kävelee nuoren rinnalla – kuuntelee ja auttaa. Heidän työpanosta tarvitaan Porvoossa, jos haluamme varmistaa, ettei yksikään nuori tipu yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle. Tähän asiaan palataan vielä valtuuston kokouksessa.

Viime vuonna valtuusto hyväksyi esitykseni (kaupunginhallituksen äänestyksen jälkeen), jossa itäisen alueen kouluille varattiin 600 000 euroa vuodelle 2020. Kaupunginjohtaja oli siirtänyt kyseisen rahan vuodelle 2021. Samalla itäisen alueen koulujen ratkaisujen saaminen on venynyt erinäisistä syistä ja meidän tulisi saada asiasta kaupunginjohtajan esitys marraskuun lopussa. RKP esitti, että raha palautetaan vuodelle 2020 ja että investointisuunnitelmaan (vuodelle 2021) lisätään 5 miljoonaa euroa alueen kouluille. Vihreiltä oli myös samantyylinen esitys, jota ei käsitelty, koska äänestimme RKP:n esityksestä. RKP:n esitys voitti äänin 11-2. Kokoomus oli ainoa ryhmä joka äänesti esitystä vastaan. Iloitsen siitä, että kaupunginhallitus antoi vahvan tuen sille, että itäisellä alueella on myös tulevaisuudessa koulutuspalveluita molemmilla kotimaisilla kielillä.

Kaupunginjohtaja otti nimiinsä SDP-ryhmälle tekemäni esityksen siitä, että A-E koulun pienluokkien ja Tulliportin päivähoidon tarvitsemat tilaratkaisut selvitetään Gammelbackan koulu- ja monitoimitalohankeen selvityksen yhteydessä. Tällä hetkellä A-E koulun pienluokat ja Tulliportin päivähoito toimivat epäkäytännöllisissä tiloissa ja toimia tarvitaan, jotta oppilaat saavat sellaisen oppimisympäristön joka on turvallinen, oppimiseen kannustava ja järkevä. Odotan mielenkiinnolla millainen kokonaisuus Gammelbackaan saadaan. Näen, että järkevin ja alueen elinvoimaa tukeva vaihtoehto olisi Kanteletalon tyyppisen rakennuksen saaminen Gammelbackaan. Tämä tarkoittaisi kokonaisuutta, jossa olisi koulu, kirjasto, nuorisotila ja harrastetoiminnalle (kuten tuolijumppa) tarkoitetut tilat. Kaupunginjohtaja lisäsi esitykseensä myös esteettömän puiston selvittämisen, mistä teimme kuntalaisaloitteen Porvoon seudun kehitysvammaisten tuki ry:n Johanna Aaltosen kanssa. Aloitteeseen on vastattu: asia etenee ja nyt se on mukana myös kaupungin talousarvion sitovissa tavoitteissa. Askel kerrallaan kohti esteettömämpää Porvoota.

Koulujen pihojen kustannuksista keskusteltiin myös kokouksessa. Tästä asiasta allekirjoittanut kirjoitti tänne jokin aika sitten. Olin järkyttynyt suurista summista, joita käytämme koulujen pihojen kunnostamiseen ja rakentamiseen. Päätin selvittää asiaa syvällisemmin ja perehdyin sekä naapurikuntien että Porvoon kustannusarvioihin, suunnitelmapiirroksiin ja toteutuneisiin kustannuksiin. Kirjoitin aiheesta Itäväylään, kirjoitus on luettavissa täältä.

Hämmästyksekseni ilmeni, että esimerkiksi Huhtisen koulun ja Kuutamopolun päiväkodin pihan pohjatöihin menee noin 200 000 euroa, lisäksi muihin pintatöihin ja rakennustöihin menee noin 400 000 euroa, eli yhteensä 600 000 euroa. Näin ollen, jos pihalle halutaan jotain leikkivehkeitä ja lähiliikuntapaikan jumppalaitteita, on sinne laitettava vielä lisärahoitusta. Näin ollen päädyin olemaan samalla linjalla kuin kaupunginjohtajan esitys, enkä lähtenyt tukemaan Keskustan esitystä, jossa summaa olisi laskettu. LyPan pihaan laitettiin myös 400 000 euroa, joka tuntui yläasteikäisten pihaan kohdennettuna todella suurelta summalta. Suunnitelmasta ilmeni, että alueelle tulee monitoimikenttä, parcour-alue ja lähiliikuntapaikka jumppalaitteineen. Katselin, ettei keskusta-alueella ollut tällaista laajaa nuorten liikkumisharrastamista mahdollistavaa paikkaa, joten koin, että satsaus on varmasti paikallaan. Teini-ikäiset kaipaavat jotain vapaa-ajan harrastamista ja ehkä tämän myötä heitä voitaisiin kannustaa enemmän liikkumaan. Las­ten lii­ka­li­ha­vuus on ti­kit­tä­vä ai­ka­pom­mi. Vii­mei­sim­pien tie­to­jen mu­kaan al­le tei­ni-ikäi­sis­tä ty­töis­tä noin 14 pro­sent­tia ja po­jis­ta 23 pro­sent­tia on yli­pai­noi­sia. Liik­ku­mis­ta ei saa jät­tää pelk­kien oh­jat­tu­jen lii­kun­ta­tun­tien ja -har­ras­tus­ten vas­tuul­le, vaan ar­kiym­pä­ris­tö tu­lee suun­ni­tel­la niin, et­tä se kan­nus­taa lap­sia ja nuo­ria liik­ku­maan. Siksi tuin kaupunginjohtajan esitystä LyPan pihan kunnostamisesta, vaikka summa oli suuri.

Kokoomus esitti, että talousarvioon varataan 50 000 euroa saaristoavustukseen, joka myönnetään hakemuksesta erilaisiin hyödyllisiin hankkeisiin. SDP teki tähän vastaesityksen, että varataan 80 000 euroa osallisuus- ja kehitysavustusta porvoolaisille, jota kuka vain saisi hakea kaupungin kaikilla alueilla, mutta siitä myönnettäisiin 50 prosenttia saaristoon. Näin myös muut alueet saisivat hakea avustusta erilaisten hyödyllisten hankkeiden edistämiseen. Ja näitä hankkeita on varmasti tiedossa jo nyt – suojateitä, levennyksiä, siltoja, laitureita, mattopesupaikkoja, nuotiopaikkoja jne. Tässä nyt muutamia mitä tuli mieleen, varmasti on lukuisia muita, noita esittämiänikin parempia. Valitettavasti esityksemme kaikille suunnatusta osallisuus- ja kehitysrahasta hävisi äänin 8-5. Ainoastaan SDP ja Vihreät kannattivat kaikille suunnattua osallisuus- ja kehitysavustusta, josta 50 prosenttia olisi myönnetty saaristoon.

Kuntoportaat päätettiin SDP:n esityksestä (äänin 10-3) rakentaa ensi vuonna 100 000 eurolla. Portaiden taiteeseen varatut rahat jäivät ainakin tällä erää unholaan ja nyt keskitytään puisten portaiden rakentamiseen laskettelukeskuksen mäkeä ylös. Jos tulevaisuudessa halutaan laajentaa hanketta pidemmillä poluilla ja muilla porrasosuuksilla on se mahdollista. Nyt toteutetaan yksi porraskokonaisuus suunnteilmasta, joka on ollut lautakunnassa käsittelyssä. Saimme kokouksessa vt. sivistysjohtajalta vahvistuksen, että sivistyslautakunnassa suunnittelilla oleva 240 000 euron kokonaisuus sisälsi useita porrasosuuksia, ei vain yhtä mäkeä ylös. Lisäksi saimme vahvistuksen sille, ettei portaita missään suunnitelluissa vaihtoehdoissa olisi mahdollista käyttää talvella. Näin ollen oli järkevää viedä hanketta eteenpäin jo ensi vuonna kohtuullisella kustannuksella.
Kaupunginhallitus päätti äänestyksen (11-2) jälkeen esittää valtuustolle, että uudeksi sivistysjohtajaksi palkataan Sari Gustafsson. Keskusta ja yksi vihreiden edustaja oli eri mieltä kaupunginjohtajan esityksestä, kaikki muut tukivat kaupunginjohtajan esitystä. Valtuusto ottaa vielä lopullisesti kantaa sivistysjohtajan valintaan seuraavassa kokouksessaan ensi viikolla.
Tiedotteesta löytyy liite, josta näkyy kaikki äänestystulokset.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....