Koulun lakkauttaminen tai koulujen yhdistäminen on aina kova päätös - päätös, joka harvoin tuntuu hyvältä. Pari vuotta sitten Porvoossa ihmeteltiin ja ihailtiin naapurikunnan Loviisan päätöstä säilyttää kaikki kyläkoulut ja rakentaa kaksi uutta koulukeskusta. Nyt näyttää valitettavasti siltä, että Loviisan malli ei ollutkaan toimiva. Pienten kyläkoulujen lakkautus on taas loviisalaisten päättäjien pöydällä (LS 16.8.).
Porvoossa päädyttiin toisenlaiseen ratkaisuun - löytämään kultainen keskitie keskittämisen ja kyläkoulujen säilyttämisen välillä. Sivistysverkon kehittämistä jatkettiin viemällä maaliin jo vuonna 2013 tehdyt päätökset pienten ruotsinkielisten koulujen lakkauttamisesta sekä yhdistämällä Porvoon pohjoisen alueen koulut yhdeksi uudeksi kouluksi. Itäisen alueen kouluratkaisu on yhä auki: lakkautetaanko alueen molemmat koulut, laitetaanko nykyisten koulujen pihoihin parakit muutamaksi vuodeksi vai tuleeko alueelle uusi sivistyskeskus, ja jos tulee, niin minne se tulee? Näihin kysymyksiin sivistyslautakunta joutuu vastaamaan pian. Julkisessa keskustelussa on peräänkuulutettu, että päätöksen tulisi perustua lapsivaikutusten arviointiin, strategisiin linjauksiin ja taloudellisiin realiteetteihin - juuri kuten kuuluukin.
Ei ole kestävää, että koko itäinen alue jäisi ilman koulua. Ilolan koulun ja Sannäs skolanin oppilaaksiottoalueiden yhdistäminen Porvoon keskustan alueen kouluihin on hankalaa, sillä lumivyöryn lailla se vaikuttaisi kaikkien muiden koulujen oppilaaksiottoalueisiin. Se olisi myös lyhytnäköistä politiikkaa, joka pitkällä tähtäimellä näivettää ison alueen kasvu- ja kehitysmahdollisuudet. Ilolan koulun ja Sannäs skolanin peruskorjaus ja parakkien tuominen pihoille ei ole taloudellisesti järkevää - ellei tavoitteena ole, mihin se väistämättä johtaisi, että molemmat koulut lakkautetaan muutaman vuoden sisällä ja alue jäisi ilman koulua.
On siis vain yksi varteenotettava vaihtoehto, sivistyskeskuksen perustaminen alueelle. Mutta minne se tulisi sijoittaa? Lasten kannalta paras ratkaisu on sijoittaa koulu paikkaan, jonne suurimmalla osalla on lyhyt ja turvallinen koulumatka. Tarkastelun kohteena tulee ensisijaisesti olla ne lapset, joita päätös koskee - eli lapset, jotka ovat ensimmäisillä luokilla tai vasta tulossa kouluun. Alle viiden kilometrin etäisyydellä Sannäs skolanista asuu 130 tällaista lasta, kun vastaavasti Ilolan koulusta 80 ja Ilolan päiväkodin tontilta 79. Seuraavaksi on järkevää vertailla pitkien matkojen tilannetta. 12 % oppilaista asuu yli kymmenen kilometrin päässä Sannäs skolanista, 22 % puolestaan Ilolan koululta ja 35 % Ilolan päiväkodin tontilta. Entä joukkoliikenne? Bussi kulkee Isnäsistä Jakarin-Sannaisten-Veckjärven kautta Porvoon keskustaan. Vastaavaa liikennettä ei ole poikittain Jakari-Sannäs-Ilola akselilla. Kuntoselvityksen mukaan osa koulujen tiloista on käyttökelpoisia tai pienen peruskorjauksen tarpeessa. Esimerkiksi Sannäs skolanin liikuntasali ja teknisentyön tila ovat käyttökelpoisia. Ilolan koululla ei ole liikuntasalia, eikä tontti ole riittävän suuri sivistyskeskukselle. Ilolan päiväkodin tontti on riittävän kokoinen.
Sivistysverkkoselvityksen yhteydessä lautakunta päätti, että koulun tulee sijaita kylärakenneselvityksen mukaisessa palvelukylässä tai sen läheisyydessä (11.10.2018). Etäisyys Ilolan ja Sannaisten välillä on vajaa kuusi kilometriä, eli molemmat ovat lautakunnan tulkinnan mukaan, kylärakenneselvitys huomioiden, sopivia sijaintipaikkoja. Lasten koulumatkojen kannalta Sannainen olisi sivistyskeskuksen paras sijaintipaikka. Taloudellisesti Sannainen on myös kaikkein järkevin, koska kalleimpia tiloja ei tarvitse rakentaa. Mutta onko kyseinen paikka strategisesti järkevä? Sannainen sijaitsee itäisen alueen keskipisteessä, mikä tarkoittaa, että koulun oppilaaksiottoaluetta voidaan tarpeen mukaan laajentaa.
Strategisesti kaksikielinen sivistyskeskus kannattaa asettaa alueen keskelle, mahdolliset tulevaisuuden tarpeet huomioivalla tavalla. Loppupäätelmänä toteamme, että itäisen alueen lasten kannalta kaikkein kestävin ja turvallisin ratkaisu on sivistyskeskuksen perustaminen nykyisen Sannäs skolanin tontille.
Anette Karlsson,
kaupunginhallituksen jäsen (sd.)
Markus Hammarström
sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja (sd.)
Mikael Hiltunen
ruotsinkielisen koulutusjaoston varapuheenjohtaja (sd.)
Juha Jokinen
suomenkielisen koulutusjaoston jäsen (sd.)
Porvoo
Kirjoitus on julkaistu 22.8.2019 Uusimaassa.
Porvoossa päädyttiin toisenlaiseen ratkaisuun - löytämään kultainen keskitie keskittämisen ja kyläkoulujen säilyttämisen välillä. Sivistysverkon kehittämistä jatkettiin viemällä maaliin jo vuonna 2013 tehdyt päätökset pienten ruotsinkielisten koulujen lakkauttamisesta sekä yhdistämällä Porvoon pohjoisen alueen koulut yhdeksi uudeksi kouluksi. Itäisen alueen kouluratkaisu on yhä auki: lakkautetaanko alueen molemmat koulut, laitetaanko nykyisten koulujen pihoihin parakit muutamaksi vuodeksi vai tuleeko alueelle uusi sivistyskeskus, ja jos tulee, niin minne se tulee? Näihin kysymyksiin sivistyslautakunta joutuu vastaamaan pian. Julkisessa keskustelussa on peräänkuulutettu, että päätöksen tulisi perustua lapsivaikutusten arviointiin, strategisiin linjauksiin ja taloudellisiin realiteetteihin - juuri kuten kuuluukin.
Ei ole kestävää, että koko itäinen alue jäisi ilman koulua. Ilolan koulun ja Sannäs skolanin oppilaaksiottoalueiden yhdistäminen Porvoon keskustan alueen kouluihin on hankalaa, sillä lumivyöryn lailla se vaikuttaisi kaikkien muiden koulujen oppilaaksiottoalueisiin. Se olisi myös lyhytnäköistä politiikkaa, joka pitkällä tähtäimellä näivettää ison alueen kasvu- ja kehitysmahdollisuudet. Ilolan koulun ja Sannäs skolanin peruskorjaus ja parakkien tuominen pihoille ei ole taloudellisesti järkevää - ellei tavoitteena ole, mihin se väistämättä johtaisi, että molemmat koulut lakkautetaan muutaman vuoden sisällä ja alue jäisi ilman koulua.
On siis vain yksi varteenotettava vaihtoehto, sivistyskeskuksen perustaminen alueelle. Mutta minne se tulisi sijoittaa? Lasten kannalta paras ratkaisu on sijoittaa koulu paikkaan, jonne suurimmalla osalla on lyhyt ja turvallinen koulumatka. Tarkastelun kohteena tulee ensisijaisesti olla ne lapset, joita päätös koskee - eli lapset, jotka ovat ensimmäisillä luokilla tai vasta tulossa kouluun. Alle viiden kilometrin etäisyydellä Sannäs skolanista asuu 130 tällaista lasta, kun vastaavasti Ilolan koulusta 80 ja Ilolan päiväkodin tontilta 79. Seuraavaksi on järkevää vertailla pitkien matkojen tilannetta. 12 % oppilaista asuu yli kymmenen kilometrin päässä Sannäs skolanista, 22 % puolestaan Ilolan koululta ja 35 % Ilolan päiväkodin tontilta. Entä joukkoliikenne? Bussi kulkee Isnäsistä Jakarin-Sannaisten-Veckjärven kautta Porvoon keskustaan. Vastaavaa liikennettä ei ole poikittain Jakari-Sannäs-Ilola akselilla. Kuntoselvityksen mukaan osa koulujen tiloista on käyttökelpoisia tai pienen peruskorjauksen tarpeessa. Esimerkiksi Sannäs skolanin liikuntasali ja teknisentyön tila ovat käyttökelpoisia. Ilolan koululla ei ole liikuntasalia, eikä tontti ole riittävän suuri sivistyskeskukselle. Ilolan päiväkodin tontti on riittävän kokoinen.
Sivistysverkkoselvityksen yhteydessä lautakunta päätti, että koulun tulee sijaita kylärakenneselvityksen mukaisessa palvelukylässä tai sen läheisyydessä (11.10.2018). Etäisyys Ilolan ja Sannaisten välillä on vajaa kuusi kilometriä, eli molemmat ovat lautakunnan tulkinnan mukaan, kylärakenneselvitys huomioiden, sopivia sijaintipaikkoja. Lasten koulumatkojen kannalta Sannainen olisi sivistyskeskuksen paras sijaintipaikka. Taloudellisesti Sannainen on myös kaikkein järkevin, koska kalleimpia tiloja ei tarvitse rakentaa. Mutta onko kyseinen paikka strategisesti järkevä? Sannainen sijaitsee itäisen alueen keskipisteessä, mikä tarkoittaa, että koulun oppilaaksiottoaluetta voidaan tarpeen mukaan laajentaa.
Strategisesti kaksikielinen sivistyskeskus kannattaa asettaa alueen keskelle, mahdolliset tulevaisuuden tarpeet huomioivalla tavalla. Loppupäätelmänä toteamme, että itäisen alueen lasten kannalta kaikkein kestävin ja turvallisin ratkaisu on sivistyskeskuksen perustaminen nykyisen Sannäs skolanin tontille.
Anette Karlsson,
kaupunginhallituksen jäsen (sd.)
Markus Hammarström
sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja (sd.)
Mikael Hiltunen
ruotsinkielisen koulutusjaoston varapuheenjohtaja (sd.)
Juha Jokinen
suomenkielisen koulutusjaoston jäsen (sd.)
Porvoo
Kirjoitus on julkaistu 22.8.2019 Uusimaassa.
