Siirry pääsisältöön

Det behövs krafttag för en bättre äldrevård

Det var hjärtskärande att läsa Marina Rautakoskis skrivelse (ÖN 11.9) om hur hennes 90-åriga far hade blivit behandlad. Liknande missförhållanden som Rautakoski beskriver får vi tyvärr läsa om allt för ofta. Beslutsfattarna och tjänstemännen jobbar för att förbättra läget i Borgå, men det tar tid. Det krävs också satsningar på nationell nivå. Mera resurser måste riktas till äldrevården och en bindande vårddimensionering måste stiftas i lag. Vi kan inte fortsätta så här längre, det behövs tillräckligt med yrkesmänniskor inom hemvården och anstaltsvården. Vi vet att en lagstadgad dimensionering är det effektivaste sättet att garantera att det finns tillräckligt med personal inom hemvården.

Enligt en nordisk forskning (Nordcare2) har till och med två av fem finländare som jobbar inom hemvården funderat på att sluta eller byta bransch. Hälsan håller inte. Snart har vi ingen som vill jobba inom äldrevården. Och orsaken är inte att det inte skulle råda brist på människor i vårt samhälle som vill jobba med åldringar, utan orsaken är att arbetet i vissa situationer helt enkelt inte är humant. Dubbelbokning av kundbesök och för lite tid att förflytta sig från en kund till en annan är återkommande problem. Vårdarna tvingas ibland att förkorta kundbesöken och ibland finns det inte ens tid för lunchpaus. Vi vet alla hur tungt det är att jobba flera timmar utan något att äta, för att inte tala om hur det känns för kunderna, i vars hem någon bara snabbt svänger in för att sedan fort springa iväg till nästa anhalt.

Den finländska åldringsvården har hamnat i ett tragiskt ekorrhjul – mängden kunder ökar och behoven växer, arbetsmängden ökar och det i sin tur orsakar försämringar av kvaliteten inom vården. Så kan det inte fortsätta. Vi vill leva i ett samhälle där alla har rätt till en trygg och värdig ålderdom. Fokus måste sättas på utvecklingsarbete och utbildning i ledarskap. Hemvårdens arbetslistor måste vara realistiska och det måste finnas tillräckligt med vårdare så att en god och kvalitativ vård kan garanteras. Om arbetsförhållanden är bra, då finns det också fler människor som vill jobba inom branschen. Nu känns det som om hemvården och åldringsvården i allmänhet har blivit en oattraktiv arbetsplats, vilket försämrar den redan oroväckande situationen. Det behövs vilja och starka tag på riksnivå för att ge den finländska åldringsvården det lyft och den kvalitet den förtjänar.

Anette Karlsson


Texten är publicerad 18.9.2018 i Östnyland.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...