Liian vanha töihin, liian nuori eläkkeelle

Työministeri Lindström esitti muutama päivä sitten, että yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien tulisi päästä eläkkeelle. Esitys on erittäin tervetullut. SDP:n kansanedustajat esittivät samaa jo heinäkuussa. Suomessa on arviolta 4 760 yli 60-vuotiasta, jotka ovat olleet vailla työtä yli viisi vuotta.

Mitä enemmän ikää on, sitä vaikeampaa on uuden työn löytäminen. Stakesin muutaman vuoden takaisessa Työllistymisen esteet -tutkimuksesta ilmenee, että jo yli 40-vuotias työtön saattoi arvioida ikänsä haittaavan työllistymistä. Samaan aikaan yhteiskunnan eliitti puhuu työurien pidentämisen puolesta, mutta käytännössä kukaan ei palkkaa iäkästä työnhakijaa. Yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien todelliset mahdollisuudet työllistyä ovat marginaaliset, joten heidän päästäminen eläkkeelle ei vähennä työvuosia. Sen sijaan eläkkeelle pääsy tukisi heitä pääsemään pois toimeentulotuen armoilla elämisestä.

Vuonna 2005 toteutetussa ”Lex Taipaleessa” eläkkeelle pääsyn rajana oli 57 vuotta. Silloin rajan ylittäneet, yli 10 vuotta työttömänä olleet 4 000 ihmistä pääsivät kertaheitolla eläkkeelle. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman tilaston mukaan pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli maaliskuussa 122 600. Uusimaan (25.8.) mukaan työttömyys kasvoi Uudellamaalla eniten yli 60-vuotiaiden keskuudessa. On kohtuutonta pitää yli 60-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä etsimässä työtä, jota heillä ei ole realistista mahdollisuutta saada. Kunniakas eläkkeelle pääseminen on ainoa inhimillinen ratkaisu.

Sipilän hallituksen linjana on ollut ennemmin kepin tarjoaminen työttömille, kuin toimivien ratkaisujen löytäminen ja työllisyyden edistäminen. On tärkeää, että työntekoon kannustetaan, mutta työttömien rankaiseminen ei ole ratkaisu. Ei varsinkaan niin kauan, kun ikäsyrjintää ilmenee työmarkkinoilla. Toivottavasti uusi Lex Taipale viedään maaliin tämän hallituskauden aikana.

Anette Karlsson

Antti Koskela

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...

Lue lisää »