Siirry pääsisältöön

För gammal för jobb, för ung för pension

Arbetsminister Lindström föreslog några dagar sedan att över 60-åriga långtidsarbetslösa skulle få gå i pension. Förslaget är välkommet. SDP:s riksdagsledamöter föreslog samma sak redan i juli. Det finns cirka 4 760 över 60-åringar som har varit arbetslösa i över fem år.
Ju äldre man är, desto svårare blir det att få jobb. I Stakes forskning som publicerades för några år sedan, framkommer att redan över 40-åriga arbetslösa känner att deras ålder försämrar deras möjligheter att få jobb. Samtidigt talar samhällets elit om att arbetskarriärerna måste förlängas, medan verkligheten är att få anställer en äldre artbetssökande. Över 60-åriga långtidsarbetslösas realistiska möjligheter att få jobb är marginella, så det skulle inte minska arbetsåren ifall man låter dem gå i pension. Men det skulle hjälpa dessa människor att komma ut från att leva på utkomststöd.
År 2005 godkändes “Lex Taipale”, lagen om att personer som varit arbetslösa i tio år fick gå i pension vid 57-års ålder. Då fick 4 000 personer, på en gång, gå i pension. Enligt arbets- och näringsministeriet finns det 122 600 långtidsarbetslösa i Finland. Det är oskäligt att tvinga över 60-åriga långtidsarbetslösa att fortsätta söka jobb, vilket de osannolikt kan få. Att de får gå i pension är en mänsklig lösning.
Sipiläs regering har valt att straffa arbetslösa, istället för att hitta fungerande lösningar och göra satsningar för att öka sysselsättningen. Det är viktigt att stöda människor att hitta jobb, men så länge ålderdiskriminering förekommer på arbetsmarknaden kan man fråga sig, hur realistiskt är det att en över 60-årig långtidsarbetslös får jobb. Vi hoppas att nya “Lex Taipale” tas i bruk redan under denna regeringsperiod.
Anette Karlsson
Antti Koskela
Texten är publicerad 30.8.2016 i HBL.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....