Siirry pääsisältöön

Kaksikielisillä lapsilla on kaksi äidinkieltä

On ilahduttavaa, että uusi opetussuunnitelma antaa vihdoinkin lapsille paremmat mahdollisuudet oppia molempia kotimaisia kieliä. Kielioppisääntöihin takertumisen sijaan tarkoitus on kiinnittää enemmän huomiota suullisiin taitoihin ja ääntämiseen. Kielten oppiminen on helpompaa nuorena, mikä näkyy esimerkiksi kaksikielisten perheiden lasten monipuolisessa kielitaidossa. Ruotsin kielen opiskelun aloittaminen jo kuudennella luokalla tukee yksikielisten lasten mahdollisuuksia oppia toista kotimaista kieltä aiempaa paremmin. Kielitaito on aina rikkaus ja erityisesti Pohjoismaita yhdistävän ruotsin kielen osaaminen antaa suomalaisille paljon mahdollisuuksia – esimerkiksi opiskella tai työskennellä toisessa Pohjoismaassa.
Minä kasvoin kaksikielisessä perheessä ja opin sekä suomen että ruotsin kielen varhaisessa vaiheessa. Peruskoulun olen suorittanut ruotsin kielellä, jonka jälkeiset opinnot suomen kielellä. Minulla oli siihen mahdollisuus, koska ruotsinkielisessä peruskoulussa kaksikielisellä oppilaalla on oikeus lukea äidinkielen lisäksi äidinkielen omaista suomea. Samaa mahdollisuutta ei valitettavasti vielä tarjota kaksikielisille lapsille suomenkielisissä kouluissa.
Kaksikielisten määrä lisääntyy jatkuvasti, mikä tarkoittaa, että yhä useammalla lapsella on kaksi äidinkieltä. Uudessa opetussuunnitelmassa on tehty edistysaskeleita suomenkielisten lasten kielitaidon parantamiseksi. Seuraava askel on äidinkielen omaisen ruotsin lisääminen suomenkielisten peruskoulujen opetustarjontaan, esimerkiksi digitaalisia opetusmenetelmiä hyödyntämällä.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 10.8.2016 Keski-Uusimaassa.
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...
Lue lisää »

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....
Lue lisää »