Siirry pääsisältöön

Tolkis behöver en skola och ett daghem

Utbildningsnämnden besluter på sitt möte på torsdagen om Tolkis skolors och daghems framtid. En behovsutredning och projektplan för Tolkis skola gjordes i mars 2014. Efter det har det skett förändringar i verksamhetsmiljön, vilket har orsakat ett motiverat behov att ompröva frågan ur ett bredare perspektiv samt att hitta nya lösningar. Socialdemokratiska fullmäktigegruppen tog redan ifjol ställning för att bygga en samlokaliserad skola i Tolkis.
På Tolkisområdet, i Mensas har man planlagt nya tomter för småhus och det är väntat att allt fler barnfamiljer flyttar till området. Enligt utbildningsstyrelsen (2013) har antalet svenskspråkiga elever minskat och antalet tvåspråkiga elever ökat. Det är sannolikt att trenden fortsätter i samma riktning. I många situationer har man kunnat rädda den svenskspråkiga närskolan genom en samlokalisering av språkgrupperna. En samlokalisering sparar också i utrymmeskostnader samt innebär synergiförmåner för båda språkgrupperna. Dessutom har barnen möjlighet att lära känna varandra, vilket minskar fördomarna mellan språkgrupperna.
Vi tycker att en samlokaliserad skola för både finska och svenska elever är ändamålsenligt i Tolkis. En trygg skolväg och en kvalitativ inlärningsmiljö är bra för både Borgå stad samt familjerna. Det är bra att komma ihåg, att då vi fattar beslut om skolnätet, kommer beslutet att ha effekter under de närmaste 50 åren. Vi hoppas och uppmuntrar bildningsnämnden att fatta ett beslut som stöder utvecklandet av Tolkisområdet också i framtiden. Enligt oss är en ny samlokaliserad skola, som inbegriper en tvåspråkig förskola, i Tolkis den bästa lösningen. Därtill bör Tolkisten koulus friska delar ombyggas till ett daghem.
Anette Karlsson
Matti Nuutti
Texten är publicerad 16.6.2016 i Östnyland.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....