Siirry pääsisältöön

Tolkkis tarvitsee koulun ja päiväkodin

Opetuslautakuntaa käsittelee torstaina Tolkkisten koulujen ja päiväkodin tulevaisuutta. Tolkis skolan ja päiväkodin tarveselvitys ja hankesuunnitelma on laadittu maaliskuussa 2014. Sen jälkeen toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia, jotka muodostavat perustellun syyn arvioida tilannetta laajemmin, ja selvittää myös muita vaihtoehtoja. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on jo vuonna 2015 tuonut esille kannattavansa kaksikielisen koulurakennuksen rakentamista Tolkkisiin.
Tolkkisten alueelle Mensakseen, on kaavoitettu uusia tontteja pientaloille ja on odotettavissa, että alueelle muuttaa yhä enemmän lapsiperheitä. Opetushallituksen mukaan (2013) kaksikieliset oppilaat ovat lisääntyneet ja ruotsinkieliset puolestaan vähentyneet. On todennäköistä, että sama trendi jatkuu. Monessa tapauksessa ruotsinkielinen lähikoulu on voitu turvata kieliryhmien yhteisellä koulurakennuksella. Näin voidaan myös säästää tilakustannuksissa ja saada aikaan synergiaetuja molemmille kieliryhmille. Lisäksi saman katon alla toimivien koulujen lapset tutustuvat toisiinsa, mikä puolestaan vähentää kieliryhmien välisiä ennakkoluuloja.
Mielestämme uuden koulurakennuksen rakentaminen, sekä suomen- että ruotsinkielisille lapsille, on tarkoituksenmukaista. Lasten turvallinen koulumatka ja laadukas koulu on sekä Porvoon kaupungin että porvoolaisten perheiden etu. Kun teemme koulupäätöksiä tänään, on tärkeää muistaa, että ne vaikuttavat seuraavan 50:en vuoden ajan. Toivomme ja kannustamme opetuslautakuntaa tekemään Tolkkisten alueen kehittymisen kannalta parhaan mahdollisen päätöksen, mikä mielestämme on kaksikielisen koulurakennuksen, sisältäen kaksikielisen esikoulun, rakentaminen alueelle sekä Tolkkisten koulun terveiden osien muuntaminen päiväkodiksi.
Anette Karlsson
Matti Nuutti
Kirjoitus on julkaistu 16.6.2016 Uusimaassa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....