Siirry pääsisältöön

Hallitus hylkäsi suomalaiset kuljetusyritykset

Hallitus ajaa RKP:n ja Vihreiden tuella suomalaiset kuljetusyritykset konkurssiin. Maantiekuljetuksissa kasvaa nyt halpatyövoiman riski, koska uusi laki heikentää reilujen työehtojen valvontaa ja ulkomaalaiset kuljetusyritykset voivat toimia Suomessa nykyistä vapaammin. Uudellamaalla toimii yli 2 000 kuljetusyritystä ja valtakunnallisesti maanteiden tavaraliikenteen arvioidaan työllistävän kaikkiaan noin 100 000 suomalaista ja maksavan veroja noin 2,7 miljardia euroa vuosittain.
Aikaisemmin Suomi ja Tanska olivat yhteisrintamassa puolustamassa kansallisia etujaan, viime viikolla EU:n komissio haastoi molemmat maat EU-tuomioistuimeen. Hallitus on ulkoministeri Timo Soinin johdolla perustellut linjamuutosta vahingonkorvausvaatimusten riskillä. Vahingonkorvausvastuu tulee kuitenkin kyseeseen vasta kolmen edellytyksen täyttyessä: rikotun oikeusnormin tarkoituksena on antaa oikeuksia yksityisille, rikkominen on riittävän ilmeistä tai yksityiselle aiheutunut vahinko on välittömässä syy-yhteydessä rikkomiseen. Kyseiset edellytykset eivät täyty, sillä Suomen kansallinen lainsäädäntö ei ollut suorassa ristiriidassa EU-asetuksen kanssa. Lisäksi EU:n seuraava tieliikennepaketti on valmistelussa ja sen odotetaan valmistuvan ehkä vielä tänä syksynä, ennakkotietojen mukaan siinä määritellään myös kabotaasikuljetus – eli maan sisäinen kuljetus kulkuneuvolla, joka on rekisteröity toiseen maahan – uudelleen. Keskusta, Perussuomalaiset, Kokoomus, RKP ja Vihreät ovat osaltaan tehneet tässä arvovalinnan – rehelliset suomalaiset kuljetusyritykset ja kuljettajat hylättiin.
Huomionarvoista on myös se, että raskaan liikenteen valvonnan resurssit ovat laskeneet viime vuosina mm. poliisin ja tullin resurssien toistuvien vähentämisien sekä liikkuvan poliisin lakkautuksen myötä. Lisäksi vuoden 2016 alusta harmaan talouden torjuntaan tarkoitettu erityismääräraha poistettiin. Kabotaasiliikenteen osalta valvonta on tehokkainta Tullin toimesta satamissa, vaikka perustuu pitkälti yleisövihjeisiin. Jo nykyisellään viranomaiset toteavat kabotaasin valvonnan olevan haasteellista. Muutoksen jälkeen kabotaasin laillisuuden valvonta olisi käytännössä mahdotonta sekä viranomaisille että tilaajavastuuvelvoitteen kautta asiakkaille. Nyt hallituksen on pakko laittaa eri viranomaisten valvonnan resurssit kuntoon pikavauhtia sekä tehdä sääntöjen rikkojille Keski-Euroopan tyyliin purevat sanktiot, jotka ennaltaehkäisevät väärinkäytöksiä. Pelkkä käännytys rajalle ei enää riitä kiinni saataessa.
Anette Karlsson, SDP:n liikennetyöryhmän jäsen
Ove Blomqvist, ammattikuljettaja
Marko Piirainen, puheenjohtaja, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...