Siirry pääsisältöön

Yhä Loviisa 3:n kannalla

Saimme helmikuun lopussa mahdollisuuden vierailla Loviisan ydinvoimalassa. Vierailu oli mielenkiintoinen ja silmiä avaava. On selvää, että Loviisan voimalassa työskentelee osaavaa väkeä ja toimintaa on kehitetty jatkuvasti. Voimala työllistää noin 500 henkilöä, joista kolmasosa on loviisalaisia. Loput työntekijöistä asuvat lähikunnissa, kuten Kotkassa, Kouvolassa ja Porvoossa. Voimala on merkittävä työllistäjä alueella.
Vierailun aikana tutustuimme voimalan turvallisuuskysymyksiin sekä matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitusluolaan. Eräs vierailulle osallistunut nuori kysyi, onko ydinvoimala-alueella turvallista ja onko alueella säteilyvaaraa. Meille selvisi, ettei voimalalla ole säteilyvaaraa, ja että itse asiassa esimerkiksi Kotkassa on korkeampi säteilyvaara maaperässä olevan radonin takia, kuin ydinvoimala-alueella. Jätteidenkin säteilytaso vaihtelee ja tilannetta mitataan tarkasti.
Hämmästelimme sitä, ettei Fortum ole vielä jättänyt lupahakemusta hallitukselle Loviisa 3:n rakentamiseksi. Helsingin Sanomat uutisoi (23.10.2014), että Loviisa 3:n lupahakemus ollaan mahdollisesti jättämässä tällä hallituskaudella. Suomen hallituksen suunnalta olisi vastuullista viestiä Fortumille, että lupahakemus Loviisa 3:n rakentamiseksi hyväksytään, jos sellainen hallituksen käsittelyyn tulee. Ruotsi ajaa omia ydinvoimaloitaan alas ja on selvää, että kylmillä talvipakkasilla naapurimaan vähennetty energiantuotanto tulee vaikuttamaan myös meihin.
Uusiutuvaan energiaan tulee panostaa, mutta siirtymäkauden yli ei päästä toivomalla. Loviisassa on olemassa rakenteet ja osaaminen, jota onnistuneessa voimalahankkeessa tarvitaan. Lisäksi Loviisa 3:n ydinjätteen loppusijoituspaikka on jo olemassa. Suomen energiaomavaraisuuden varmistamiseksi olisi keskeistä saada Loviisa 3-hanke käyntiin mahdollisimman pian. Toivottavasti Keskusta ja Kokoomus eivät taas tee samaa virhettä kuin vuonna 2010 vaan ymmärtävät, että Loviisa 3 on järkevä ja koko Suomen kannalta tarpeellinen hanke.
Anette Karlsson ja Sofia Nevalainen

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....