Siirry pääsisältöön

Opiskelijat ajetaan konkurssiin

Opiskelijat ovat matalimman sosiaaliturvan saava ryhmä, joka elää köyhyysrajan alapuolella. Tänään opiskelijat osoittavat taas kerran mieltään hallituksen kaavailemia opintotukileikkauksia vastaan. Hallitusohjelmaan kirjattiin pitkällä aikavälillä toteutettava opintotuen 150 miljoonan euron säästötavoite. Samalla hallituksen tavoitteena on nostaa opintotuen kokonaismäärää 1100 euroon kuukaudessa. Lokakuussa nimettiin selvitysmies, Roope Uusitalo, jonka tehtävänä oli laatia esitys, joka ottaa huomioon hallituksen reunaehdot ja opintotukimenojen säästötavoitteen. Selvitys valmistui helmikuun lopulla.
Lopputulos ei ollut yllätys. Olihan tämänkin selvitystyön lopputulos jo päätetty ennalta. Selvityksessä opintorahaa esitetään pienennettäväksi lähes sata euroa kuukaudessa eli 338,76 eurosta 250,28 euroon. Lisäksi opintotuen indeksisidonnaisuus poistetaan ja tukeen tehdään myös muita tiukennuksia. Opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jolta edellytetään jo nyt lainan ottamista yksityiseltä pankilta toimeentulonsa turvaamiseksi.
Tälläkin hetkellä opintotuki on riittämätön täysipäiväiseen opiskeluun ja vaatii lisätulojen hankkimista, mikä osaltaan pitkittää opintopolkuja. Opintolainan ottaminen on tutkitusti yhteydessä sosioekonomiseen taustaan ja opiskelijat eivät halua ottaa lainaa epävarman työllistymisen ja pirstaleisten uraputkien vuoksi. Ei ole mukavaa valmistumisen jälkeen suunnitella perheenlisäystä ja asunnon ostoa, kun taakkana on jo useiden tuhansien eurojen velka.
Valmistuin sosionomiksi joulukuussa 2014 ja mieheni valmistui rakennusinsinööriksi kesällä 2015. Minä opiskelin Vantaalla ja mieheni Raaseporissa. Minulla oli työpaikka Helsingissä ja miehelläni Sipoossa. Opintojen ajan asuimme opiskelija-asunnossa Vantaalla ja mieheni kulki päivittäin junalla Raaseporiin. Aikaa hänellä kului matkoihin noin 4 tuntia ja liput maksoivat noin 20 euroa päivässä. Sarjalippu toi hintaan onneksi pientä alennusta. Miehelläni kului siis matkoihin noin 400 euroa kuukaudessa. Vuokraa maksoimme noin 250 euroa per henkilö. Lisäksi rahaa kului pakollisiin tarvikkeisiin, kuten ruokaan ja hygieniatuotteisiin. Opintolainaa meille kummallekin kertyi noin 10 000 euroa.
Onneksi meillä oli mahdollisuus asua edullisessa opiskelija-asunnossa ja opiskeluaikanamme opintorahaan ei tehty näin massiivisia leikkauksia. Jos aloittaisimme opiskelun nyt olisimme joutuneet konkurssiin tai opinnot olisivat vähintäänkin viivästyneet reilusti. Kansalaisten korkea osaamistaso on ollut Suomen kilpailuvaltti kautta aikojen. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa näyttää siltä, että lapsemme saavat heikomman koulutuksen kuin me olemme saaneet. Kehityssuunta on huolestuttava.
Anette Karlsson

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...