Siirry pääsisältöön

Liian suuri julkinen sektori?

Suomi on monissa kansainvälisissä vertailuissa maailman huippua. Pärjäämme hyvin kilpailukykyvertailuissa, kouluvertailuissa ja hallinnon tehokkuuden vertailussa. Suomi on myös paras paikka äideille. Tämä kaikki on pohjoismaisen hyvinvointivaltion ansiota. Tästä huolimatta useat eduskuntapuolueet kritisoivat julkisen sektorin kokoa ja esittävät erilaisia leikkauslistoja. Keskustan Juha Sipilä vaatii valtion ja kuntien työntekijöiden määrän vähentämistä kymmenillä tuhansilla, myös Perussuomalaisten Timo Soini arvioi, että julkisella sektorilla on liikaa ihmisiä töissä ja he haluavat heikentää kuntatyöntekijöiden irtisanomissuojaa. Kokoomuksen Alexander Stubb vastustaa konsensusta ja haluaa jäädyttää etuudet sekä lyhentää ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja jopa Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää julkisen sektorin kokoa verrattuna bruttokansantuotteeseen (BKT) kestämättömänä. Samoilla linjoilla on RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund.
Keskustan ja Perussuomalaisten toiveet vähentää julkisen sektorin työntekijöiden määrää ei tuo säästöjä, sillä sama henkilöstömenoista säästetty euro kuluu palvelujen ostamiseen. Julkisen sektorin työntekijöiden vähentäjä kannattaa voittojen tulouttamista yritysten omistajille veronmaksajien kustannuksella. Tätä me sosialidemokraatit emme voi hyväksyä. Ulkoistamisella voidaan siirtää työntekijöitä huonompien työehtojen piiriin, mikä puolestaan lisää palkkaköyhyyttä ja valtion maksettavia sosiaalietuuksia. Ainoa voittaja olisi yksityinen yrittäjä, joka kerää veroeurot omiin taskuihinsa. Samalla valtion menot lisääntyvät sosiaalietuuksien saavien määrän kasvaessa.
Oikeistolle julkinen sektori tuntuu valitettavan usein olevan kaiken pahan alku ja juuri. Heiltä kuitenkin näyttää unohtuvan, että kyse on opettajista, vanhustenhoivasta, lastensuojelusta, terveydenhuollosta ja poliiseista. Kyse on siis ihmisten hyvinvoinnista, koulutuksesta ja turvallisuudesta – asioista, joista myös yksityinen sektori hyötyy. Taloudellisen laman aikana julkisen sektorin menoja on jouduttu leikkaamaan. Sosialidemokraatit ovat pitäneet kiinni siitä, että valtion talouden sopeuttaminen toteutetaan 50 % leikkauksilla ja 50 % veronkorotuksilla. Tämä on ainoa keino saada myös hyvätuloiset ja varakkaat mukaan talkoisiin. Pelkkä julkisen sektorin leikkaaminen ei ole kestävää ja se tuntuu pienituloisten, eläkeläisten ja opiskelijoiden kukkaroissa.
Tulevalla hallituskaudella tarvitaan oikeudenmukaista ja pohjoismaista hyvinvointivaltiota arvostavaa politiikkaa. Euroopan korkeimmat veroasteet ovat Pohjoismaissa, ja samat maat ovat menestyneimpiä melkein millä tahansa taloudellisella tai sosiaalisella mittarilla mitattuna. Tärkeää on se, miten ja mihin verorahat käytetään: laadukkaisiin hyvinvointipalveluihin ja kunnon sosiaaliturvaan. Julkisen talouden tasapaino löytyy eettisesti kestävää talouskasvua, vientiä ja työllisyyttä vahvistamalla – ei yksityistämällä tai työntekijöitä irtisanomalla. Olemme itse vastuussa pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin säilymisestä seuraavallekin sukupolvelle.
Pohjolan päivänä 23.3.2015,
Anette Karlsson,
Pohjoismaiden Neuvoston asiantuntija (sd.)
Kai Alajoki,
Presidentti (sd.), Nuorten Pohjoismaiden Neuvosto

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....