Siirry pääsisältöön

Kuka luo 2000-lasten digitaalisen jalanjäljen?

Me 1980- ja 1990-lukujen lapset kasvoimme digivapaassa maailmassa ja olemme luoneet oman digitaalisen jalanjälkemme itse. Tietokoneet olivat lapsuudessamme verrattain harvinaisia eikä digikameroista ollut tietoakaan. Kameran kuvat piti käydä teettämässä liikkeessä, jonka jälkeen paperisia kuvia voitiin ihastella perheen kesken. Kasettisoittimella oli lapsuudessani mahdollisuus tallentaa omaa puhetta. Tästä on todisteena hauska, mutta nolo äänite, jossa laulan joululauluja.
2000-luvun lasten vanhemmat ja usein myös isovanhemmat käyttävät ahkerasti sosiaalista mediaa ja nykyajan vauvoista on miltei poikkeuksetta kuvia internetissä.
Jokainen meistä tietää lapsia, joiden digitaalinen jalanjälki on luotu jo ennen hänen syntymäänsä äidin julkaisemien vatsakuvien ja ultraäänikuvien myötä.
Lapsen syntymää on jo vuosikymmeniä iloittu paikallislehdissä ja nykyisin ilouutiset perheenlisäyksestä kerrotaan myös sosiaalisessa mediassa. Internetiin ladatut kuvat ovat kuitenkin aivan eri tavalla läsnä lapsen elämässä hänen varttuessaan kuin sanomalehtien syntyneet -palstan ilmoitukset.
Saan sosiaalisen median kautta tietää puolituttujen lasten hauskoista temmellyksistä, mutta myös sairauksista ja noloista sattumista. Olen nähnyt ilahduttavia kuvia söpöistä lapsista, mutta olen myös törmännyt lukuisiin heistä otettuihin alastonkuviin ja vessakuviin. Aina yksityisyysasetuksia ei ole muistettu huomioida, vaan jotkut lasten kuvat ovat näkyvissä koko maailmalle.
Toivon, että lapsen etu asetetaan omien tykkäystavoitteiden edelle. Tämä tarkoittaa tarkkaa pohdintaa siitä, mitä lapsesta julkaistaan verkossa. Aina kannattaa pohtia, haluaisinko itse, että minusta laitettaisiin tuollainen päivitys tai kuva verkkoon. En ehkä olisi teininä arvostanut, jos äitini ansiosta olisin saanut kuunnella lapsuuden joululaulurallattelujani kaverin kännykästä. Vielä ei ole yhtään oikeusjuttua, jossa lapsi haastaa vanhempansa sosiaalisen median asiattomasta päivityksestä, mutta aika näyttää, tuoko tulevaisuus tällaisenkin ennakkotapauksen tullessaan.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry:n mielipidelehdessä Debatissa 1/2015.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....