Siirry pääsisältöön

Rattijuopumusten rangaistuksia kiristettävä

Vuosittain noin 20 000 henkilöä syyllistyy rattijuopumukseen. Rattijuopumuksen seurauksena tapahtunut onnettomuus on aina suuri tragedia rattijuopon mahdolliseksi uhriksi joutuneelle perheelle ja läheisille, mutta se jättää myös ikuiset arvet rattijuopumukseen syyllistyneelle. Keskimäärin 58 henkilöä menehtyy ja 650 henkilöä loukkaantuu rattijuopumuksen johdosta. Menehtyneistä kolme neljästä on juopuneita kuljettajia, 18 prosenttia juopuneen matkustajia ja yhdeksän prosenttia sivullisia. Menehtyneistä ja loukkaantuneista enemmistö on miehiä ja nuoria. Lähes kolmannes kuolleista ja neljä kymmenestä loukkaantuneesta on 15-24-vuotiaita. Tilasto on todella huolestuttava.
Suomessa rattijuopumuksesta määrätyt ajokiellot ovat kansainvälisessä vertailussa lyhyitä. Tavallisista rattijuopumuksista määrätyistä ajokielloista 40 % oli pituudeltaan 3-6 kuukautta. Törkeistä rattijuopumuksista 46 % ajokielto oli 6-12 kuukautta. Useissa Euroopan maissa ajokiellot ovat kestoltaan vähintään vuoden, rattijuopumuksen uusimistapauksissa viisi vuotta tai jopa ikuisesti.
Liikenneturvan mukaan suurin osa rattijuopoista on alkoholin väärinkäyttäjiä. 60 % heistä on alkoholin suurkuluttajia. Helsingissä tehdyn selvityksen mukaan 2/3 rattijuopumuksesta kärähtäneistä jäi viiden vuoden aikana uudelleen kiinni ja noin 9 % uusi tekonsa jo vuoden sisällä. Rangaistusten riittämättömyydestä kertoo juuri se, miten moni ratista kärähtänyt uusii tekonsa.
Kesäkuussa 2014 eduskuntaan on toimitettu 62 835 kansalaisen allekirjoittama kansalaisaloite rattijuoppojen rangaistusten tiukentamiseksi. Aloitteessa vaaditaan, että ajoneuvo otetaan haltuun välittömästi, ensimmäisestä kiinnijäämisestä seuraa ajokielto ja hoitoonohjaus ja seuraavien kiinnijäämisten seurauksena tilanteen mukainen pakkohoito ja ehdoton vankeus, rattijuoppojen kuolemantapaukset tulee tulkita tapoiksi ja loukkaantumiset tapon yrityksiksi sekä promillerajan laskemista.
Mielestämme rattijuopumukseen syyllistyneen auto tulee takavarikoida valtiolle. Tekijällä tulee olla mahdollisuus lunastaa auto takaisin aikaisintaan 3-6 kuukauden päästä, mikäli hän omakustanteisesti asentaa autoon alkolukon. Mikäli tekijä ei lunasta autoa määräaikaan mennessä, voi valtio huutokaupata sen. Tämän ja ajokiellon lisäksi rikoksentekijän tulee suorittaa hoitojakso. Rattijuoppojen aiheuttamat kuolemantapaukset tulee mielestämme tulkita tappona ja rikoksentekijällä ei tule olla mahdollisuutta lunastaa autoaan takaisin, jos hän uusii rattijuopumusrikoksen.
Anette Karlsson, sosionomi
Mikko Merelä, kirvesmies

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...