Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt (11.12.) Porvoon sairaalan synnytysosastolle poikkeusluvan jatkaa vuoden 2016 loppuun. Poikkeusluvan takana on Porvoon synnytysten määrä, eli noin 900 synnytystä vuositasolla. Uuden päivystysasetuksen mukaan synnytysosastojen tulee hoitaa vähintään tuhat synnytystä vuodessa. Päivystysasetuksessa vaaditaan myös, että synnytyssairaaloissa pitää mm. löytyä lastenlääkäri ja välitön valmius keisarinleikkaukseen. Porvoossa ongelmana on ainoastaan synnytysten määrä, kaikissa turvallisuusseikoissa ja tekijöissä sairaala toimii asetuksen mukaisesti.
Olen itse syntynyt Porvoon sairaalassa, kuten moni ystäväni ja heidän lapsensa. Ilman Porvoon sairaalaa osa meistä olisi kirjaimellisesti syntynyt autoon. Ystäväni esikoinen syntyi myös Porvoossa, jolloin tuleva isä joutui synnytyksen alkaessa juoksemaan ulos siirtämään autoa – parkkisakkouhan vuoksi. Ei ole tarkoituksenmukaista, että sairaalan asiakkaat joutuvat kantamaan huolta autonsa parkkikiekosta. Mielestäni sairaalan parkkipaikan tulee olla maksuton ja vapaasti asiakkaiden käytössä. Myös toisen ystäväni esikoinen syntyi Porvoossa, sillä perhe oli valinnut synnytyksen siellä laadukkaan ja kaksikielisen palvelun vuoksi, vaikka he asuvatkin Helsingissä.
Tällä hetkellä Uudellamaalla ja Helsingissä toimii kuusi synnytyssairaalaa, joista kolme sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ei voi keskittyä pelkästään pääkaupunkiseutuun, vaan koko Uusimaa on otettava huomioon. Porvoon sairaala palvelee koko itäistä Uuttamaata, joka on noin 100 000 asukkaan alue. Tämän lisäksi Metropolialue laajenee jatkuvasti, ja on odotettavissa, että myös itäinen Uusimaa ja Porvoon alue kasvaa lähitulevaisuudessa.
Aluetta ei voi jättää vaille laadukasta ja kaksikielistä erikoissairaanhoitoa. Porvoon sairaala vastaa alueen erikoissairaanhoidon päivystyksestä ja sairaalan tiloissa toimii myös alueen yhteinen terveyskeskuspäivystys iltaisin ja viikonloppuisin. Synnytysosasto on yksi sairaalan tukipilareista ja on tärkeää, että toiminta jatkuu Porvoossa myös vuoden 2016 jälkeen.
Sosiaali- ja terveysuudistuksessa on keskeistä varmistaa, että toimiva kokonaisuus turvataan. Olennainen kysymys on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön edellytysten parantaminen. Kansalaisten yhdenvertainen kohtelu ja palveluiden saatavuus on taattava. Porvoon sairaalan säilyttäminen ja toiminnan kehittäminen varmistaa itäisen Uudenmaan asukkaiden terveyspalveluiden saatavuuden myös tulevaisuudessa.
Anette Karlsson