Siirry pääsisältöön

Terveiset kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalta 31.10.2022 | Gammelbackan tarveselvitys

Gammelbackan alueen koulun ja hyvinvointipalveluiden tarveselvitys oli esillä kaupunginhallituksessa. Selvityksen mukaan koulukokonaisuus tulisi pitää nykyisessä sijainnissa – eli nykyisen Peipon koulun ja monitoimitalon tontilla. Tämä on ainoa järkevä ratkaisu, sillä Pääskytien koulun yhteyteen laajennettava ja rakennettava kokonaisuus tarkoittaisi yli 1000 oppilaan koulua. Kaupunginhallituksessa äänestettiin selvityksen tekemisestä Peipon koulun yhdistämisestä Pääskytien yhteyteen – selvitys ei toki tarkoita sitä, että näin tehtäisiin, mutta olin itse sitä mieltä, että kyseistä selvitystä ei tarvita, koska yli tuhannen oppilaan koulu ei voi missään tilanteessa olla sellainen, että sitä voisi kannattaa, joten minusta selvitystä asiasta ei tarvita. RKP:n esitys selvityksen 1000 oppilaan koulusta voitti, ainoastaan SDP ja Vihreät olivat sitä mieltä, ettei lisäselvitystä kyseisestä vaihtoehdosta tarvita. Tarveselvityksessä asiaa oli käsitelty noin kahden sivun mitalla, ja lopputulos oli, ettei se vaihtoehto ole tarkoituksenmukainen. No, nyt saamme nähdä mitä tällä lisäselvityksellä haettiin joidenkin puolueiden osalta takaa, ja mihin se johtaa.

Sen sijaan selvitys siitä, miten A-E koulun pienluokat ja Tulliportin päivähoito voidaan saada uusiin ja tarkoituksenmukaisiin tiloihin, se on tarpeellinen. Gammelbackan koulun yhteyteen ehkä tämän kokonaisuuden yhdistäminen ei ole järkevää, vaikka aiemmin olen sitä esittänyt. Parempi ratkaisu voisi löytyä toisen koulun yhteydestä. Ilmeisesti Hamari on liian pieni tähän, mutta olisiko se Pääskytie sitten tähän hyvä vaihtoehto. Nostin tämän asian esille kokouksessa ja toivon, että asiaa selvitetään, sillä nämä lapset ansaitsevat myös hyvän koulun. Ilokseni myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja Wiitakorpi piti asiaa tärkeänä ja korosti, että asia pitää selvittää. Tarvitsemme enemmän päättäjiä, jotka haluavat laittaa erityislasten tilanteen kaupungissamme kuntoon. Valitettavasti vielä on paljon töitä tehtävänä tämän eteen, sillä asia ei ole vuosiin moniakaan muita päättäjiä näyttänyt kiinnostavan. Eikä kouluselvitystä vaatineet kaupunginhallituksen jäsenet A-E koulun pienluokkia ja Tulliportin päivähoitoa esitykseensä ottaneet mukaan.

Tärkeää olisi varmistaa, että Gammelbackassa säilyy koulun lisäksi muita sivistys- ja hyvinvointipalveluita, kuten kirjasto, nuorisotila ja muiden toimijoiden (järjestöt, vapaaehtoiset jne.) käytössä olevia tiloja. Palvelut ovat paras tapa turvata alueen hyvinvoinnin vahvistuminen. Jos nämä palvelut menetetään, näivettyy alue ja pahimmassa tapauksessa huonovointisuus lisääntyy. Nyt tarveselvityksessä ei ole mukana alueen muita tärkeitä palveluita, vaan se keskittyy vain koulukokonaisuuteen. Muiden palveluiden turvaaminen alueella vaatisi lisärahoituksen varaamista budjetissa.

Hienoa on, että hankesuunnitelma tulisi päätettäväksi vuoden 2023 alussa, jos (ja kun toivottavasti – ainakin SDP on useamman vuoden pitänyt asiaa esillä) saamme tähän rahat investointisuunnitelmaan talousarviokokouksessa joulukuussa 2022. Toki nyt voi olla, että asia sai mutkia matkaan, kun RKP, Kokoomus ja PS haluavat selvittää lisää Peipon koulun yhdistämistä Pääskytien yhteyteen. Sain myös tiedon, että toimitilajohdolla on valmius aloittaa hankesuunnitelman tekeminen heti kun raha saadaan talousarvioon. Asiaa voidaan edistää hankekaavana, jolloin hankesuunnitelma ja kaava etenee rinnakkain. Nyt siis tarvitaan vain poliittisten päättäjien tahtotila Gammelbackan kokonaisuuden ratkaisemiseksi. Toivon, että tämä tahtotila löytyy, sillä alueen rakennuksista luopumisesta (lue purkamisesta) on tehty alustavia päätöksiä salkutuspäätösten yhteydessä, ja tämä luopuminen tapahtuisi arviolta 2025 tai niihin aikoihin (jos siis ne päätökset, joita aiemmin on tehty, pitävät). Silloin saimme alueen asukkaiden aktiivisuudella ja kokouksessa SDP:n ryhmän vaikutustyöllä siirrettyä Gammelbackan monitoimitalon suoraan purettavista kategoriaan puretaan kun kaava asiaan liittyen etenee. Tämä toki antaa vähän suoja-aikaa asian suhteen. Vaikutustyötä alueen palveluiden puolesta tarvitaan kuitenkin, sillä valtuustossa tarvitaan enemmistö, jotta asiat etenevät.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...