Siirry pääsisältöön

Kolumni: Kaikki haluavat pesukoneen

Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on paljastanut Euroopan perustavanlaatuisen riippuvuuden unionin ulkopuolelta tuodusta fossiilienergiasta. Tämän haavoittuvuuden hyväksi käyttämisen seurauksia ovat niin energian kuin muiden hyödykkeiden hintojen nousu. Suomen ja Euroopan kiristäminen energiantoimitusten kautta on tietoinen tapa murentaa yhtenäistä tukeamme Ukrainalle. Vihreä siirtymä uusiutuviin ja hajautettuihin energiamuotoihin on ainoa kestävä tie ulos Venäjän hyökkäyssodan ja fossiilisen energian rajun hinnanvaihtelun synnyttämästä energiakriisistä.

Miten pesukoneen omistaminen sitten liittyy Venäjään raakaan hyökkäyssotaan?

Kuuntelin ruotsalaisen Hans Roslingin esityksen maagisesta pesukoneesta. Yksi kodinkone osoitti, kuinka eriarvoista maailman sähkönkulutus on, ja ennen kaikkea, kuinka merkittävässä roolissa me länsimaiden asukkaat tässä olemme. Mutta kuka meistä on valmis luopumaan pyykkikoneesta, tai kuivausrummusta, jos sellaiseen luksukseen kerran pääsee tottumaan? Maailmassa on lukuisia ihmisiä, jotka unelmoivat pesukoneesta – ja jonain päivänä se unelma toteutuu, ja energiankulutus moninkertaistuu ja ajaa meidät syvemmälle ilmasto- ja energiakriisiin.

Kiellämmekö heiltä pyykkikoneen, vai olemmeko valmiita luopumaan jostain? Energiakriisi on osoittanut, että olemme, sillä ainakin meidän perheessä pohditaan energiankulutusta nyt ihan uudella tavalla. Kunnat ovat ryhtyneet toimiin sähkölaskun kohtuullistamiseksi. Kehotukset olla saunomatta on varmaan tavoittanut meistä jokaisen. Ja moni meistä jättää myös saunomatta. Energiakriisistä siirrytään energiatalkoisiin. Koska me emme taivu Venäjän raa´an ja rikollisen toiminnan edessä. Me puhallamme yhteen hiileen ja viemme Suomea kohti vihreää siirtymää. Samalla saamme tukea Marinin hallitukselta selvitäksemme vaikeimman ajan yli. Erityisesti pienituloisia, lapsiperheitä ja eläkeläisiä tuetaan tässä vaikeassa tilanteessa. Tukea osoitetaan myös keskituloisille, joiden sähkölaskut saattavat nousta päätähuimaaviin summiin. On mahdollista ja jopa todennäköistä, että lisää tukitoimia tarvitaan ja silloin Marinin hallituksella tulee olla valmius toimia ripeästi. Toivokaamme yhdessä sodan loppumista ja vähäisiä paukkupakkaspäiviä.

Anette Karlsson

Kolumni on julkaistu 23.10.2022 Uusimaassa.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....