Siirry pääsisältöön

Vaatekorvaus varhaiskasvattajille

Lapsemme viettävät suuren osan päivästään päiväkodissa. Meillä kotona lapsi usein kysyy nimellä, onko tuttu varhaiskasvattaja tänäänkin töissä. Lapselleni varhaiskasvattajat ovat turvallisia aikuisia. Päiväkoti on paikka, missä lapsi oppii uutta ja saa viettää aikaa ikätovereiden kanssa. Minulle päiväkoti mahdollistaa työssäkäynnin ja varhaiskasvattajat ovat tärkeä tuki ja tiedonlähde meidän perheelle. Ilman heitä monen arki olisi erilaista, työelämästä puhumattakaan. Varhaiskasvatuksen merkitystä suomalaisille, erityisesti naisille, ja Suomen yhteiskunnalle ei liene tarve selittää. Alalla on kuitenkin paljon epäkohtia ja niitä pitäisi ratkaista. Nyt Porvoossa ollaan tilanteessa, että suurimmassa osassa päiväkodeista (ellei jopa kaikissa) ei ole riittävästi päteviä lastentarhanopettajia. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö meillä olisi erittäin osaavia ja hyviä ihmisiä töissä, vaan se tarkoittaa sitä, että monelta puuttuu pätevyyden antava korkeakoulutus.

Varhaiskasvatuksen kriisi ei ole kaikkien huulilla, sillä julkisen sektorin naisvaltaisten alojen perusongelma (liian pieni palkka ja liian vähän ammattilaisia töissä) on tällä hetkellä vahvasti esillä hoitajien tilanteen myötä. Porvoossa, ja toivottavasti myös muissa Itä-Uudenmaan kunnissa, on ryhdyttävä toimiin varhaiskasvattajien tilanteen parantamiseksi. Yksi keino on työvaate- ja kenkäkorvauksen maksaminen varhaiskasvattajille. Teollisuuden miesvaltaisilla aloilla työvaatteet ovat itsestäänselvyys, naisvaltaisella varhaiskasvatuksen alalla näin ei ole.

Vaatekaappi meni uusiksi – näin moni varhaiskasvatuksessa työskentelevä voi kuvata muutosta, joka päiväkotiin siirtyminen toisesta työstä tai elämäntilanteesta tuo mukanaan. Muistan myös itse, miten vaikeaa oli nuorena opiskelijana kerätä kasaan tarvittavat rahat kunnollisten ulkovaatteiden ostamiseen. Huonommilla vaatteilla ei päiväkodin pihalla tarennut seistä. Tein 100 euron vaate- ja kenkäkorvauksesta aloitteen kaupungin vastattavaksi jo joulukuussa 2021, mutta vastausta aloitteeseen ei ole vielä kuulunut. Nyt Helsingissä keskustellaan myös vaatekorvauksesta, sillä kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenet näkevät työvaatteet yhtenä keinona puuttua Helsingin päiväkoteja piinaavaan työvoimapulaan. Lautakunta kehottaa kaupunginhallitusta tarkastelemaan asiaa osana talousarvioneuvotteluja. Keskipohjalaisen Lestijärven kunnan varhaiskasvatuksen henkilöstö saa vuodessa 80 euroa vaaterahaa kompensoimaan omien vaatteiden kulumista. Vaaterahan maksaminen ei siis ole uusi asia Suomessa. Mielestäni Porvoossa tulee pikimmiten palata asian äärelle ja selvittää, miten vaaterahan antaminen varhaiskasvattajille voidaan mahdollistaa jo vuonna 2023.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu X.9.2022 Itäväylässä.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....