Arvoisa puheenjohtaja, värderade ordförande
Tässä salissa keskustellaan usein siitä, miltä Porvoon tulisi näyttää – mitä palveluita täällä tarjotaan, miten palveluiden piiriin pääsee ja miten kaupunki kehittyy ja kasvaa. Mietimme miten raha riittää kaikkeen, mistä rahaa voi ottaa pois ja minne sitä voi laittaa lisää. Meillä ei kuitenkaan ole yhtään palveluita, ellei meillä ole henkilöstöä tekemässä kaupungista viihtyisää ja tarjoamassa asukkaille heidän tarvitsemia palveluita.
Arvoisat valtuutetut, Porvoon suurin voimavara on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Demariryhmä on iloinen siitä, että meillä on tänään täällä valtuustossa mahdollisuus keskustella henkilöstömme jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Me olemme useaan otteeseen nostaneet esille henkilöstön jaksamisen, työturvallisuuden ja hyvinvoinnin. Tiedämme, että kaupungin työntekijät ovat olleet kovilla – kaksi raskasta koronavuotta ovat uuvuttaneet monet. Epävarmuus ja jatkuvasti muuttuva tilanne oli viime vuonna arkipäivää.
Korona ei kuitenkaan ollut suurin sairauspoissaolojen syy viime vuonna, vaan mielenterveyden häiriöt pysyi ykköspaikalla. Valitettavaa on, että mielenterveyden ongelmat ovat olleet suurin sairauspoissaolojen syy jo jonkin aikaa Porvoossa.
Meidän tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota työntekijöiden mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Apua on oltava tarjolla, kun sitä tarvitaan, valitettavasti näin ei kuitenkaan aina ole. Keskustelin viime viikolla paikallisen järjestön kanssa mielen hyvinvoinnista. Sain kuulla, että työssä oleva henkilö, jolla on oppimisen vaikeuksia ja nepsy-oireita, ei saanut tukea arkeensa, sillä tilanne ei ole johtanut työpoissaoloihin, vaan enemmänkin vaikeuksiin ja stressiin pärjätä jokaisesta työviikosta. Eikö olisi parempi, että ihmisiä autettaisiin ennen kuin ongelmat kasautuvat ja tilanne menee niin huonoksi, ettei työssäkäynti ole enää mahdollista?
Olen myös valitettavasti saanut ymmärtää, että osa työntekijöistä uupuu työssään, koska työkuorma on liian suuri. Samaan aikaan kokemus siitä, ettei voi vaikuttaa omaan työhön tai tilanteeseen tekee olosta toivottoman. Pitkittyneenä sellainen tilanne johtaa usein uupumukseen, jota seuraa pitkä sairauspoissaolojakso.
Haluammeko todella jatkaa sillä tiellä, jossa työntekijät ylikuormittuvat ja uupuvat, kun työmäärä on liian suuri, sijaisia ei saa ja kuulluksi tuleminen on kaukainen unelma? Minusta emme.
Arvoisat läsnäolijat
Porvoossa tulee panostaa enemmän mielen hyvinvointia tukevaan johtamiseen. Sellainen johtaminen on selkeää, oikeudenmukaista ja arvostavaa. Meidän viestinnän tulee olla avointa ja oikea-aikaista. Esimiehiämme tulee kouluttaa, jotta he osaavat entistä paremmin edistää työpaikan avoimuutta ja vuorovaikutusta kuulemalla ja osallistamalla, mutta myös innostamalla ja kannustamalla.
Huhtikuussa Loviisassa käsiteltiin eettisen ilmoituskanavan käyttöönottoa. Imatran kaupunki on jo viime vuonna ottanut käyttöön eettisen ilmoituskanavan. Ilmoituskanavalla tarkoitetaan toimintoa, jonka kautta otetaan vastaan ilmoituksia väärinkäytöksistä organisaatiossa. Toimintoon liittyy useimmiten ilmoituksen vastaanottaminen, kommunikointi ilmoittajan kanssa sekä asian selvittäminen. Porvoon tulee mahdollisimman pian ottaa käyttöön EU-direktiivin mukainen eettinen ilmoituskanava. Lisäksi kaupungin eettiset periaatteet tulee, mikäli sellaiset (toivottavasti on) on olemassa, tuoda selkeästi esille kaupungin nettisivuille sekä valtuutettujen päivitettäväksi. On tärkeää, että määritämme yhdessä millaista eettistä toimintakulttuuria haluamme kaupungissamme luoda ja edistää.
Hyvä työympäristö on sellainen, jossa työntekijät kokevat toimivansa eettisesti oikein ja että heillä on aikaa tehdä työnsä eettisesti kestävällä tavalla.
Värderade fullmäktigeledamöter
Den näst mest vanliga orsaken till sjukfrånvaro, efter psykisk ohälsa, är sjukdomar i stöd- och rörelseorganen. Dessa två är också de vanligaste orsakerna till invalidpension inom den offentliga sektorn.
Sjukdomarna i rörelseorganen ökar kraftigt i och med åldern. I fråga om mentala störningar är åldersfördelningen däremot jämnare, och mentala störningar är den klart vanligaste sjukdomsgruppen hos unga. Båda är dock sådana som Borgå stad bör konstant förebygga.
Hyvät valtuutetut, voimme tukea kuntamme asukkaiden ja työntekijöiden tuki- ja liikuntaelin (eli tule-) terveyttä meidän omilla päätöksillä: yhdyskuntasuunnittelu, hyötyliikuntaa tukevat liikenneratkaisut ja niiden talvikunnossapito edistävät kaikki omalta osaltaan kuntalaisten ja työntekijöiden tule-terveyttä. Työntekijöitä tulee ohjeistaa ja perehdyttää työskentelemään oikealla tavalla, esimerkiksi liian painavista nostoista tai huonoista työasennoista tulisi päästä eroon. Kyse ei ole vain työhyvinvoinnista, vaan myös työturvallisuudesta. Lisäksi on tehtävä riskien arviointia ja varmistettava, että työtä on mahdollista tehdä ergonomisesti.
Tule-terveys tulisi ottaa paremmin huomioon hyvinvointikertomukissa asettamalla tule-terveyteen liittyviä tavoitteita ja tekemällä ennakkoarviointeja. Lisäksi meidän tulee jatkaa kaupungin muuttamista esteettömäksi. Esteettömyys palvelee kaikkia.
Meidän tulee myös entistä enemmän kannustaa kaupunkimme työntekijöitä liikkumaan. Ja painotan tässä sanaa kannustaa, sillä liikkumisen ilo on paras lääke ja terveyden tae – pakotettu liikkuminen on jotain muuta. Kannustaa voimme tekemällä liikunnan mahdollisimman helpoksi työntekijöille: Pyöräilystä pitävä ei välttämättä pyöräile töihin, jos pyörätie on valaisematon, eikä selkäongelmista kärsivä välttämättä lähde jumppaan, jos se ei ole suunnattu erityisesti selkäongelmista kärsiville. Voisimme miettiä miten kaupungin työntekijöiden liikuntamahdollisuuksia voisi lisätä ja parantaa, sillä liikuntaan panostamalla voimme säästää monia kaupungin euroja ja ennen kaikkea monen ihmisen terveyttä ja hyvinvointia.
Hyvät valtuutetut ja muut
Porvoon tuoreessa strategiassa linjataan: ”Porvoon kaupunki on suosittu ja vetovoimainen työnantaja, joka tukee henkilöstöään muutoksen tekemisessä ja huolehtii henkilöstön osaamisen kehittymisestä ja työhyvinvoinnista.”
Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työntekijät kokevat olevansa oikeassa paikassa osaamisensa, vastuidensa ja taipumustensa suhteen ja saavansa oikeudenmukaista palkkaa suhteessa koulutukseen, työn vaatimuksiin ja tuloksiin. Mahdollisuus oppia työssä lisää työn kiinnostavuutta ja innostusta sitä kohtaan.
Henkilöstöraportista ilmenee, että koulutuspäivien määrä on laskenut vuoden 2021 aikana. On tärkeää, että työntekijöille annetaan osaamisensa päivitys- ja täydennysmahdollisuuksia. Tämä ei kuitenkaan toteudu ainoastaan koulutusrahoja lisäämällä, tarvitaan myös toimivat sijaisjärjestelyt.
Tällä hetkellä sijaisia on liian vähän monella alueella: muun muassa varhaiskasvatuksessa ja kotihoidossa. Vuoden vaihteen jälkeen kotihoidon ja yleisestikin sote:n henkilöstövaje ja eläköityminen siirtyy hyvinvointialueen ratkaistavaksi. Varhaiskasvatus sekä koulutoimi ovat myös jatkossa kaupungin alaisuudessa ja on selvää, että meidän tulee löytää uusia ratkaisuja näiden sektoreiden sijaispulan ja henkilöstövajeen korjaamiseksi. Kevään työtaistelutoimien, jotka eivät kohdentuneet täydellä voimalla Porvooseen, vaikutukset kuitenkin osoittivat järjestelmämme haavoittuvuuden. Mikään työ ei saa rakentua sille, että ihmiset tekevät jatkuvasti useamman ihmisen töitä, ylitöitä tai vaihtavat vuoroja.
Työssä jaksaminen, työn ilo ja vetovoimaisuus ovat seurausta luovasta, osaamista arvostavasta ja innovatiivisesta organisaatiosta. Meidän tulee jatkuvasti pitää tämä mielessä, jotta Porvoo todella olisi strategian mukaisesti suosittu ja vetovoimainen työnantaja.
Kiitos!
Tässä salissa keskustellaan usein siitä, miltä Porvoon tulisi näyttää – mitä palveluita täällä tarjotaan, miten palveluiden piiriin pääsee ja miten kaupunki kehittyy ja kasvaa. Mietimme miten raha riittää kaikkeen, mistä rahaa voi ottaa pois ja minne sitä voi laittaa lisää. Meillä ei kuitenkaan ole yhtään palveluita, ellei meillä ole henkilöstöä tekemässä kaupungista viihtyisää ja tarjoamassa asukkaille heidän tarvitsemia palveluita.
Arvoisat valtuutetut, Porvoon suurin voimavara on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Demariryhmä on iloinen siitä, että meillä on tänään täällä valtuustossa mahdollisuus keskustella henkilöstömme jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Me olemme useaan otteeseen nostaneet esille henkilöstön jaksamisen, työturvallisuuden ja hyvinvoinnin. Tiedämme, että kaupungin työntekijät ovat olleet kovilla – kaksi raskasta koronavuotta ovat uuvuttaneet monet. Epävarmuus ja jatkuvasti muuttuva tilanne oli viime vuonna arkipäivää.
Korona ei kuitenkaan ollut suurin sairauspoissaolojen syy viime vuonna, vaan mielenterveyden häiriöt pysyi ykköspaikalla. Valitettavaa on, että mielenterveyden ongelmat ovat olleet suurin sairauspoissaolojen syy jo jonkin aikaa Porvoossa.
Meidän tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota työntekijöiden mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Apua on oltava tarjolla, kun sitä tarvitaan, valitettavasti näin ei kuitenkaan aina ole. Keskustelin viime viikolla paikallisen järjestön kanssa mielen hyvinvoinnista. Sain kuulla, että työssä oleva henkilö, jolla on oppimisen vaikeuksia ja nepsy-oireita, ei saanut tukea arkeensa, sillä tilanne ei ole johtanut työpoissaoloihin, vaan enemmänkin vaikeuksiin ja stressiin pärjätä jokaisesta työviikosta. Eikö olisi parempi, että ihmisiä autettaisiin ennen kuin ongelmat kasautuvat ja tilanne menee niin huonoksi, ettei työssäkäynti ole enää mahdollista?
Olen myös valitettavasti saanut ymmärtää, että osa työntekijöistä uupuu työssään, koska työkuorma on liian suuri. Samaan aikaan kokemus siitä, ettei voi vaikuttaa omaan työhön tai tilanteeseen tekee olosta toivottoman. Pitkittyneenä sellainen tilanne johtaa usein uupumukseen, jota seuraa pitkä sairauspoissaolojakso.
Haluammeko todella jatkaa sillä tiellä, jossa työntekijät ylikuormittuvat ja uupuvat, kun työmäärä on liian suuri, sijaisia ei saa ja kuulluksi tuleminen on kaukainen unelma? Minusta emme.
Arvoisat läsnäolijat
Porvoossa tulee panostaa enemmän mielen hyvinvointia tukevaan johtamiseen. Sellainen johtaminen on selkeää, oikeudenmukaista ja arvostavaa. Meidän viestinnän tulee olla avointa ja oikea-aikaista. Esimiehiämme tulee kouluttaa, jotta he osaavat entistä paremmin edistää työpaikan avoimuutta ja vuorovaikutusta kuulemalla ja osallistamalla, mutta myös innostamalla ja kannustamalla.
Huhtikuussa Loviisassa käsiteltiin eettisen ilmoituskanavan käyttöönottoa. Imatran kaupunki on jo viime vuonna ottanut käyttöön eettisen ilmoituskanavan. Ilmoituskanavalla tarkoitetaan toimintoa, jonka kautta otetaan vastaan ilmoituksia väärinkäytöksistä organisaatiossa. Toimintoon liittyy useimmiten ilmoituksen vastaanottaminen, kommunikointi ilmoittajan kanssa sekä asian selvittäminen. Porvoon tulee mahdollisimman pian ottaa käyttöön EU-direktiivin mukainen eettinen ilmoituskanava. Lisäksi kaupungin eettiset periaatteet tulee, mikäli sellaiset (toivottavasti on) on olemassa, tuoda selkeästi esille kaupungin nettisivuille sekä valtuutettujen päivitettäväksi. On tärkeää, että määritämme yhdessä millaista eettistä toimintakulttuuria haluamme kaupungissamme luoda ja edistää.
Hyvä työympäristö on sellainen, jossa työntekijät kokevat toimivansa eettisesti oikein ja että heillä on aikaa tehdä työnsä eettisesti kestävällä tavalla.
Värderade fullmäktigeledamöter
Den näst mest vanliga orsaken till sjukfrånvaro, efter psykisk ohälsa, är sjukdomar i stöd- och rörelseorganen. Dessa två är också de vanligaste orsakerna till invalidpension inom den offentliga sektorn.
Sjukdomarna i rörelseorganen ökar kraftigt i och med åldern. I fråga om mentala störningar är åldersfördelningen däremot jämnare, och mentala störningar är den klart vanligaste sjukdomsgruppen hos unga. Båda är dock sådana som Borgå stad bör konstant förebygga.
Hyvät valtuutetut, voimme tukea kuntamme asukkaiden ja työntekijöiden tuki- ja liikuntaelin (eli tule-) terveyttä meidän omilla päätöksillä: yhdyskuntasuunnittelu, hyötyliikuntaa tukevat liikenneratkaisut ja niiden talvikunnossapito edistävät kaikki omalta osaltaan kuntalaisten ja työntekijöiden tule-terveyttä. Työntekijöitä tulee ohjeistaa ja perehdyttää työskentelemään oikealla tavalla, esimerkiksi liian painavista nostoista tai huonoista työasennoista tulisi päästä eroon. Kyse ei ole vain työhyvinvoinnista, vaan myös työturvallisuudesta. Lisäksi on tehtävä riskien arviointia ja varmistettava, että työtä on mahdollista tehdä ergonomisesti.
Tule-terveys tulisi ottaa paremmin huomioon hyvinvointikertomukissa asettamalla tule-terveyteen liittyviä tavoitteita ja tekemällä ennakkoarviointeja. Lisäksi meidän tulee jatkaa kaupungin muuttamista esteettömäksi. Esteettömyys palvelee kaikkia.
Meidän tulee myös entistä enemmän kannustaa kaupunkimme työntekijöitä liikkumaan. Ja painotan tässä sanaa kannustaa, sillä liikkumisen ilo on paras lääke ja terveyden tae – pakotettu liikkuminen on jotain muuta. Kannustaa voimme tekemällä liikunnan mahdollisimman helpoksi työntekijöille: Pyöräilystä pitävä ei välttämättä pyöräile töihin, jos pyörätie on valaisematon, eikä selkäongelmista kärsivä välttämättä lähde jumppaan, jos se ei ole suunnattu erityisesti selkäongelmista kärsiville. Voisimme miettiä miten kaupungin työntekijöiden liikuntamahdollisuuksia voisi lisätä ja parantaa, sillä liikuntaan panostamalla voimme säästää monia kaupungin euroja ja ennen kaikkea monen ihmisen terveyttä ja hyvinvointia.
Hyvät valtuutetut ja muut
Porvoon tuoreessa strategiassa linjataan: ”Porvoon kaupunki on suosittu ja vetovoimainen työnantaja, joka tukee henkilöstöään muutoksen tekemisessä ja huolehtii henkilöstön osaamisen kehittymisestä ja työhyvinvoinnista.”
Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työntekijät kokevat olevansa oikeassa paikassa osaamisensa, vastuidensa ja taipumustensa suhteen ja saavansa oikeudenmukaista palkkaa suhteessa koulutukseen, työn vaatimuksiin ja tuloksiin. Mahdollisuus oppia työssä lisää työn kiinnostavuutta ja innostusta sitä kohtaan.
Henkilöstöraportista ilmenee, että koulutuspäivien määrä on laskenut vuoden 2021 aikana. On tärkeää, että työntekijöille annetaan osaamisensa päivitys- ja täydennysmahdollisuuksia. Tämä ei kuitenkaan toteudu ainoastaan koulutusrahoja lisäämällä, tarvitaan myös toimivat sijaisjärjestelyt.
Tällä hetkellä sijaisia on liian vähän monella alueella: muun muassa varhaiskasvatuksessa ja kotihoidossa. Vuoden vaihteen jälkeen kotihoidon ja yleisestikin sote:n henkilöstövaje ja eläköityminen siirtyy hyvinvointialueen ratkaistavaksi. Varhaiskasvatus sekä koulutoimi ovat myös jatkossa kaupungin alaisuudessa ja on selvää, että meidän tulee löytää uusia ratkaisuja näiden sektoreiden sijaispulan ja henkilöstövajeen korjaamiseksi. Kevään työtaistelutoimien, jotka eivät kohdentuneet täydellä voimalla Porvooseen, vaikutukset kuitenkin osoittivat järjestelmämme haavoittuvuuden. Mikään työ ei saa rakentua sille, että ihmiset tekevät jatkuvasti useamman ihmisen töitä, ylitöitä tai vaihtavat vuoroja.
Työssä jaksaminen, työn ilo ja vetovoimaisuus ovat seurausta luovasta, osaamista arvostavasta ja innovatiivisesta organisaatiosta. Meidän tulee jatkuvasti pitää tämä mielessä, jotta Porvoo todella olisi strategian mukaisesti suosittu ja vetovoimainen työnantaja.
Kiitos!
