Terveiset Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuuston varapuheenjohtajalta.
Työ on lähtenyt hyvin käyntiin hyvinvointialueella. Perjantaina pidettiin ensimmäinen strategiatilaisuus, jossa saimme hyvän tilannekatsauksen siitä, missä olemme. Samalla aloitettiin keskustelu siitä, minne olemme menossa.
Alla lyhyt katsaus alueen nykytilasta ja muutamia ajatuksia siitä, mihin meidän tulisi olla menossa.
Väestö kasvaa Itä-Uudellamaalla, voimakkaimmin Sipoossa ja Porvoossa. Kasvua oli myös hieman Lapinjärvellä. Muissa alueen kunnissa väestömäärä laskee, voimakkaimmin Askolassa. Tarvitaan määrätietoista työtä, myös kuntien kesken, jotta alueen elinvoimaa voidaan vahvistaa. Askolan maantieteellinen sijainti on hyvä, varsinkin jos saamme junayhteyden asemalla Kuninkaanporttiin (Porvoo) etenemään suunnitteluvaiheesta toteutukseen. Lisäksi kantatie 55 antaa Askolalle hyvät yhteydet sekä Mäntstälään että Porvooseen. Tie pitäisi saada parannettua (sekä lisätä turvallisuutta), jotta se voisi palvella aluettamme paremmin ja turvallisemmin. Junaradan saaminen tulee viemään vuosia, mutta nyt ensimmäinen askel on otettu, kun suunnitteluyhtiö lähtee käyntiin. Bussiyhteyksien parantaminen alueellisesti ja pääkaupunkiseudun suuntaan (myös Vantaalle) on keskeisessä asemassa. Väestömäärä laskee Loviisassa, Myrskylässä ja Pukkilassa. Loviisan seudun elinvoiman lisääminen on erityisen tärkeää alueemme tulevaisuuden kannalta. Alueen väestö sijoittuu enimmäkseen Sipoon, Loviisan ja Porvoon alueille.
Vuonna 2020 lapsia syntyi alueella 762. Ennusteiden mukaan syntyvyys tulee laskemaan koko maassa, myös Itä-Uudellamaalla. Lapsiperheistä noin 22 % on yhden vanhemman perheitä alueellamme, eli hiukan keskiarvoa vähemmän. Yhden vanhemman perheitä oli Tilastokeskuksen Perheet 2020 -tilaston mukaan Suomessa kaikista lapsiperheistä 24 %. Tutkimusten mukaan yhden vanhemman perheet kokevat enemmän taloudellisia vaikeuksia kuin muut perheet. Pienperheyhdistyksen mukaan yksinhuoltajien terveys on heikompaa kuin muiden lapsiperheiden vanhempien. Stressi- ja ahdistusoireet ovat yksinhuoltajille tyypillisiä terveyspulmia yksinhuoltajille. On tärkeää, että Itä-Uudellamaalla onnistutaan tukemaan yhden vanhemman perheitä kokonaisvaltaisesti, jotta perheiden jaksaminen ja hyvinvointi voidaan turvata.
Huoltosuhde on Itä-Uudellamaalla hieman maan keskiarvoa heikompi (heikon tilanne Myrskylässä, Lapinjärvellä ja Loviisassa). Ainoastaan Sipoossa ollaan maan keskiarvoa paremmalla tasolla. Alueella on kuitenkin keskimäärin enemmän 7 – 15-vuotiaita kuin koko maassa (1 % enemmän). Koululaisia ja opiskelijoita oli reilu 6 000 kun taas eläkeläisiä oli vajaa 25 000. Kuten muu Suomi, myös Itä-Uusimaa vanhenee. Yli 75-vuotiasta enemmistö (93,2 %) asui kotona. Kotiin vietävien palveluiden määrä tulee lisääntymään ja samalla meidän tulisi käydä vakavaa keskustelua siitä, milloin koti ei enää ole oikea paikka ikääntyneelle. Tällä hetkellä itsestään huolehtimisessa on vähintään suuria vaikeuksia noin 12,2 % yli 75-vuotiaista. Koko maan keskiarvo on 10,4 %. Tilanne on mielestäni erittäin huolestuttava ja ratkaisuja on löydettävä mahdollisimman pian.
Itä-Uusimaa on kaksikielinen alue: vajaa 29 % ruotsinkielisiä, reilu 6 % muun kielisiä ja reilu 65 % suomenkielisiä. Ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia on eniten Loviisassa, toiseksi eniten Sipoossa ja kolmanneksi eniten Porvoossa. Pukkilassa ja Askolassa ei ole lähes lainkaan ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia. Muunkielisiä on eniten Porvoossa ja toiseksi eniten Sipoossa ja Lapinjärvellä. Alueella on lainmukainen velvollisuus tarjota palveluita molemmilla kotimaisilla kielillä. Olen kuitenkin saanut sellaista palautetta, että tämä ei toteudu edes Porvoon sairaalassa. Meillä on vielä paljon tehtävää sen eteen, että ihmisten oikeudet toteutuvat. Lisäksi meidän tulee pohtia entistä enemmän muun kielisten palvelutarpeita ja miten niihin voidaan vastata paremmin. Hyvinvoivat asukkaat rakentavat hyvinvoivan alueen.
Paljon olisi vielä kommentoitavaa ja kirjoitettavaa, mutta teen mm. lastensuojelusta, lapsiperheiden tilanteesta ja alueemme koulutustasoon liittyvistä asioista toisen päivityksen myöhemmässä vaiheessa. Toivon kuitenkin kuulevani teidän näkemyksiä näistä ja muista asioita. Voitte kommentoida alle tai laittaa minulle viestiä. Ihanaa sunnuntaipäivää kaikille ja tulisipa se kunnon kevät jo, niin kaikkien riski masentua pitkittyvästä talvesta vähenisi huomattavasti. Ainakin itselläni on jo suuri kaipuu puutarhahommiin.
Työ on lähtenyt hyvin käyntiin hyvinvointialueella. Perjantaina pidettiin ensimmäinen strategiatilaisuus, jossa saimme hyvän tilannekatsauksen siitä, missä olemme. Samalla aloitettiin keskustelu siitä, minne olemme menossa.
Alla lyhyt katsaus alueen nykytilasta ja muutamia ajatuksia siitä, mihin meidän tulisi olla menossa.
Väestö kasvaa Itä-Uudellamaalla, voimakkaimmin Sipoossa ja Porvoossa. Kasvua oli myös hieman Lapinjärvellä. Muissa alueen kunnissa väestömäärä laskee, voimakkaimmin Askolassa. Tarvitaan määrätietoista työtä, myös kuntien kesken, jotta alueen elinvoimaa voidaan vahvistaa. Askolan maantieteellinen sijainti on hyvä, varsinkin jos saamme junayhteyden asemalla Kuninkaanporttiin (Porvoo) etenemään suunnitteluvaiheesta toteutukseen. Lisäksi kantatie 55 antaa Askolalle hyvät yhteydet sekä Mäntstälään että Porvooseen. Tie pitäisi saada parannettua (sekä lisätä turvallisuutta), jotta se voisi palvella aluettamme paremmin ja turvallisemmin. Junaradan saaminen tulee viemään vuosia, mutta nyt ensimmäinen askel on otettu, kun suunnitteluyhtiö lähtee käyntiin. Bussiyhteyksien parantaminen alueellisesti ja pääkaupunkiseudun suuntaan (myös Vantaalle) on keskeisessä asemassa. Väestömäärä laskee Loviisassa, Myrskylässä ja Pukkilassa. Loviisan seudun elinvoiman lisääminen on erityisen tärkeää alueemme tulevaisuuden kannalta. Alueen väestö sijoittuu enimmäkseen Sipoon, Loviisan ja Porvoon alueille.
Vuonna 2020 lapsia syntyi alueella 762. Ennusteiden mukaan syntyvyys tulee laskemaan koko maassa, myös Itä-Uudellamaalla. Lapsiperheistä noin 22 % on yhden vanhemman perheitä alueellamme, eli hiukan keskiarvoa vähemmän. Yhden vanhemman perheitä oli Tilastokeskuksen Perheet 2020 -tilaston mukaan Suomessa kaikista lapsiperheistä 24 %. Tutkimusten mukaan yhden vanhemman perheet kokevat enemmän taloudellisia vaikeuksia kuin muut perheet. Pienperheyhdistyksen mukaan yksinhuoltajien terveys on heikompaa kuin muiden lapsiperheiden vanhempien. Stressi- ja ahdistusoireet ovat yksinhuoltajille tyypillisiä terveyspulmia yksinhuoltajille. On tärkeää, että Itä-Uudellamaalla onnistutaan tukemaan yhden vanhemman perheitä kokonaisvaltaisesti, jotta perheiden jaksaminen ja hyvinvointi voidaan turvata.
Huoltosuhde on Itä-Uudellamaalla hieman maan keskiarvoa heikompi (heikon tilanne Myrskylässä, Lapinjärvellä ja Loviisassa). Ainoastaan Sipoossa ollaan maan keskiarvoa paremmalla tasolla. Alueella on kuitenkin keskimäärin enemmän 7 – 15-vuotiaita kuin koko maassa (1 % enemmän). Koululaisia ja opiskelijoita oli reilu 6 000 kun taas eläkeläisiä oli vajaa 25 000. Kuten muu Suomi, myös Itä-Uusimaa vanhenee. Yli 75-vuotiasta enemmistö (93,2 %) asui kotona. Kotiin vietävien palveluiden määrä tulee lisääntymään ja samalla meidän tulisi käydä vakavaa keskustelua siitä, milloin koti ei enää ole oikea paikka ikääntyneelle. Tällä hetkellä itsestään huolehtimisessa on vähintään suuria vaikeuksia noin 12,2 % yli 75-vuotiaista. Koko maan keskiarvo on 10,4 %. Tilanne on mielestäni erittäin huolestuttava ja ratkaisuja on löydettävä mahdollisimman pian.
Itä-Uusimaa on kaksikielinen alue: vajaa 29 % ruotsinkielisiä, reilu 6 % muun kielisiä ja reilu 65 % suomenkielisiä. Ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia on eniten Loviisassa, toiseksi eniten Sipoossa ja kolmanneksi eniten Porvoossa. Pukkilassa ja Askolassa ei ole lähes lainkaan ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia. Muunkielisiä on eniten Porvoossa ja toiseksi eniten Sipoossa ja Lapinjärvellä. Alueella on lainmukainen velvollisuus tarjota palveluita molemmilla kotimaisilla kielillä. Olen kuitenkin saanut sellaista palautetta, että tämä ei toteudu edes Porvoon sairaalassa. Meillä on vielä paljon tehtävää sen eteen, että ihmisten oikeudet toteutuvat. Lisäksi meidän tulee pohtia entistä enemmän muun kielisten palvelutarpeita ja miten niihin voidaan vastata paremmin. Hyvinvoivat asukkaat rakentavat hyvinvoivan alueen.
Paljon olisi vielä kommentoitavaa ja kirjoitettavaa, mutta teen mm. lastensuojelusta, lapsiperheiden tilanteesta ja alueemme koulutustasoon liittyvistä asioista toisen päivityksen myöhemmässä vaiheessa. Toivon kuitenkin kuulevani teidän näkemyksiä näistä ja muista asioita. Voitte kommentoida alle tai laittaa minulle viestiä. Ihanaa sunnuntaipäivää kaikille ja tulisipa se kunnon kevät jo, niin kaikkien riski masentua pitkittyvästä talvesta vähenisi huomattavasti. Ainakin itselläni on jo suuri kaipuu puutarhahommiin.
Itäväylä/Mika Laine