Siirry pääsisältöön

Sosiaalihuolto jää terveydenhuollon varjoon sote-keskustelussa

Aluevaalit ovat ovella, ja paljon on keskusteltu siitä, missä terveyskeskuksia tulevaisuudessa sijaitsee ja kuinka nopeasti ihmiset pääsevät lääkäriin. Nämä ovat erittäin tärkeitä aiheita, mutta Itä-Uudenmaan osalta palveluverkko (eli terveyskeskusten määrä ja sijainti) on mielestäni hyvä, eikä tarvetta suurille muutoksille pitäisi olla näköpiirissä.

On olennaista keskustella myös sosiaalihuollosta, eli siitä miten uupunut vauvaperhe saa perhetyötä kotiin, kuinka liikenneonnettomuuteen joutunut ihminen saa kriisiapua tai päihdeongelmaiset ihmiset päihdehoitoa. Tai miten kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset saavat lastensuojelun palveluita. Marinin hallitus on ryhtynyt toimiin ihmisten sosiaalipalveluiden parantamiseksi mm. tuomalla lastensuojeluun, koulupsykologeille ja -kuraattoreille laissa säädetyt maksimi asiakasmäärät. Nyt meidän aluevaaleissa ehdolla olevien tehtävänä on varmistaa, että näihin tavoitteisiin päästään Itä-Uudellamaalla.

Sosionomina (AMK) ja jouluna valtiotieteiden kandidaatiksi (sosiaalityö) valmistuneena tiedän, että avuntarve on luonnollinen osa ihmisen elämää, sillä jokainen meistä tarvitsee joskus apua. Sosiaalityön tavoitteena on auttaa apua tarvitsevia ja antaa heille tukea ja keinoja, jotta he voivat elää täysipainoista, ihmisarvoista ja mielekästä elämää. Valitettavan usein sosiaalityö kuitenkin nähdään pelottavana mörkönä, joka antaa erittäin kurjassa elämäntilanteessa oleville rahaa tai vie lapset. Tämä ei kuitenkaan miltään osin vastaa todellisuutta. Suurin osa sosiaalityöntekijöistä tekee työtä, koska hänellä on halu auttaa kanssaihmisiä. Halu rakentaa parempaa yhteiskuntaa ja usko siihen, että jokainen ihminen on arvokas. Sosiaalityöhön panostaminen ei ole vain inhimillistä ja oikein, se on myös taloudellisesti kannattavaa.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 18.1.2022 Loviisan Sanomissa.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....