Tammikuun 23. päivä järjestettävissä aluevaaleissa valitaan 59 aluevaltuutettua päättämään siitä, miten me jatkossa saamme sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastustoimen palveluita Itä-Uudellamaalla. Tulevat päättäjät saavat vastattavakseen esimerkiksi riittävän ja hyvinvoivan henkilöstön saatavuuden, palvelupaikkojen sijainnin ja palvelutason. Näillä linjauksilla on merkitystä meidän jokaisen arkeen.
Monien selvitysten mukaan hallinnon ja toiminnan siiloutuminen heikentää toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Palvelujärjestelmän kokonaisuutta voidaan parantaa ilmiöpohjaisella budjetoinnilla ja toimivalla yhteistyöllä. Ilmiöpohjaisuus tarkoittaa hallintoraja-ajattelusta luopumista. Tavoitteena on katsoa asiaa asiakkaan näkökulmasta organisaation hallintorakenteiden sijaan.
Tulevia hyvinvointialueita, kuntia ja järjestöjä yhdistää yhteinen tavoite: ihmisten hyvinvointi. Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä ennaltaehkäisevässä toiminnassa tulee saada muodostettua yhteinen toiminta-areena, jossa yhdessä tekeminen hyvinvointialueen, kuntien, oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen kanssa toteutuu. Tämän mahdollistamiseksi sekä hyvinvointialueella ja kunnissa on oltava toimielimet sekä nimetyt henkilöt, joiden vastuulla tämän yhteistyön koordinointi on.
Alussa panostaminen terveyteen ja hyvinvointiin lisää kustannuksia, sillä kaikki hoidon parissa olevat ihmiset on myös hoidettava ja samalla rakennettava uudenlaista toimintatapaa. Hyöty näkyy vasta tulevaisuudessa. Budjettivuosi kerrallaan eläminen on pahimpia esteitä suunnan muuttamiselle, sillä liian lyhyt aikajänne estää katsomasta tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen. Toivon, että uusi hyvinvointivaltuusto ei ole lyhytnäköinen, vaan pystyy tekemään uudistuksia, jotka lähtevät asiakkaiden tarpeista eikä organisaation juurtuneista rakenteista.
Monien selvitysten mukaan hallinnon ja toiminnan siiloutuminen heikentää toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Palvelujärjestelmän kokonaisuutta voidaan parantaa ilmiöpohjaisella budjetoinnilla ja toimivalla yhteistyöllä. Ilmiöpohjaisuus tarkoittaa hallintoraja-ajattelusta luopumista. Tavoitteena on katsoa asiaa asiakkaan näkökulmasta organisaation hallintorakenteiden sijaan.
Tulevia hyvinvointialueita, kuntia ja järjestöjä yhdistää yhteinen tavoite: ihmisten hyvinvointi. Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä ennaltaehkäisevässä toiminnassa tulee saada muodostettua yhteinen toiminta-areena, jossa yhdessä tekeminen hyvinvointialueen, kuntien, oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen kanssa toteutuu. Tämän mahdollistamiseksi sekä hyvinvointialueella ja kunnissa on oltava toimielimet sekä nimetyt henkilöt, joiden vastuulla tämän yhteistyön koordinointi on.
Alussa panostaminen terveyteen ja hyvinvointiin lisää kustannuksia, sillä kaikki hoidon parissa olevat ihmiset on myös hoidettava ja samalla rakennettava uudenlaista toimintatapaa. Hyöty näkyy vasta tulevaisuudessa. Budjettivuosi kerrallaan eläminen on pahimpia esteitä suunnan muuttamiselle, sillä liian lyhyt aikajänne estää katsomasta tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen. Toivon, että uusi hyvinvointivaltuusto ei ole lyhytnäköinen, vaan pystyy tekemään uudistuksia, jotka lähtevät asiakkaiden tarpeista eikä organisaation juurtuneista rakenteista.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 6.1.2022 Loviisan Sanomissa.