Siirry pääsisältöön

Kolumni: Vastuullisuutta tarvitaan taudin selättämiseksi

Puolitoistavuotias vauhtitaaperoni aloitti reilu viikko sitten päiväkotitaipaleensa. Alku oli kivisempi, kun osasin odottaa. Lapsemme pelkäsi ja itki ensimmäisinä päivinä melko paljon. Päiväkodin aloittaminen on normaalissakin tilanteessa iso muutos pienelle ihmiselle. Koronarajoitukset ja kasvomaskit tekevät muutoksesta vielä suuremman. Onneksemme ammattitaitoiset varhaiskasvattajat ovat saaneet poikamme olon turvalliseksi ja päiväkotiarki sujuu mielestäni päivä päivältä paremmin.

Meiltä kaikilta löytyy erilaisia koronatarinoita – kertomuksia siitä, miten korona on muuttanut ja vaikeuttanut elämäämme. Erityisesti lapset ja nuoret ovat joutuneet kohtuuttomaan tilanteeseen menneen vuoden aikana. Meidän on annettava heille kaikki tuki ja ymmärrys, jonka voimme heille osoittaa. He ansaitsevat vastuullisia aikuisia, jotka tekevät kaikkensa taudin taltuttamiseksi. Vastuulliset aikuiset huolehtivat käsihygieniasta, käyttävät maskia ja ottavat molemmat rokotukset.

Riittävän korkean rokotuskattavuus on edellytys sille, että elämä voi palata kohti normaalia. Suomessa on otettu iso askel rokotekattavuuden lisäämisessä aloittamalla 12–15-vuotiaiden lasten- ja nuorten rokottaminen. Hallituksen tavoitteena on rokotekattavuuden nostaminen nopeasti yli 80 prosenttiin yli 12-vuotiaan väestön keskuudessa. Pidän erityisen huolestuttavana viimeaikaisia uutisia, joissa rokote- ja maskivastaista valeinformaatioita levittäviä aikuisia on eri puolilla Suomea liikkunut koulujen pihoilla ja jopa pyrkinyt kouluun sisään aiheuttamaan häiriötä. Rokotevastaisuuden ilmenemistä pitää Suomessa päättäväisesti torjua ja kitkeä lisäämällä tutkittuun lääketieteelliseen tietoon perustuvaa informaatiota. Kuten muutkin vaaralliset tartuntataudit, myös korona ja siihen liittyvä petollinen long covid, voidaan voittaa laumasuojaa vahvistamalla. Suomesta on hävitetty rokotusten avulla useita vaarallisia tauteja. Se todistaa, että siinä missä tuhkarokko aiemmin, myös korona voidaan ajaa pois yhteiskunnastamme.

Anette Karlsson

Kolumni on julkaistu 23.8.2021 Uusimaassa.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....