Siirry pääsisältöön

Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä

Suomesta on tulossa jälleen maa, jossa ihmiset pysyvät siinä yhteiskuntaluokassa, mihin ovat syntyneet. Syy löytyy kasvaneista tuloeroista. Kun rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, Suomi palaa takaisin luokkayhteiskunnaksi. EAPN-FIN (European anti poverty network) julkaisi lokakuussa Köyhyysvahti 2018-raportin, jonka mukaan köyhyys ja eriarvoisuus ovat yhä vakavia ongelmia Suomessa. Tällä hallituskaudella tuloerot ovat lähteneet kasvuun.

Viime vuoden syksyllä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myönsi, että hänen johtamansa hallituksen politiikka on suosinut hyvätuloisia ja lisännyt eriarvoisuutta. Vastauksena tilanteeseen ministeri pisti pystyyn työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää keinoja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Sitten hän jatkoi kylmän viileästi pienituloisilta leikkaamista. Työryhmä julkaisi keväällä raportin, joka sisälsi useita toimenpide-ehdotuksia eriarvoisuuden vähentämiseksi. Sen sijaan, että hallitus olisi lähtenyt toteuttamaan työryhmän ehdotuksia he päättivät haudata raportin pääministerin pöytälaatikkoon.

Joulu korostaa kuilua rikkaiden ja käyhien välillä. Herkkuja notkuva joulupöytä ja täpötäydet lahjasäkit eivät ole kaikkien ulottuvilla. Monet vähävaraiset vanhemmat pohtivat, miten he saavat rahat riittämään jouluruokiin ja edes pieniin lahjoihin lapsille. Pienituloisten lapset tuntevat usein erilaisuutta kaveripiirissään. Joulun alla tämä korostuu. Lapset kokevat ulkopuolisuutta, kun he tietävät, etteivät he voi kertoa päiväkotiin tai kouluun palattuaan lahjoista tai matkoista. Köyhyydessä ei ole kyse vain taloudellisesta vaan myös sosiaalisesta asiasta, osattomuudesta. Lapsi joutuu miettimään, pääseekö hän mukaan luokkaretkelle, pystyykö hän harrastamaan tai joutuuko hän kiusatuksi. Pelastakaa Lapset ry:n tuoreen verkkokyselyn mukaan lähes 70 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista on kokenut kiusaamista - köyhyys saattaa olla yksinään kiusaamisen syy.

Monella lapsella voi olla lämmin ja iloinen joulu, vaikka rahaa olisi niukasti. Päättäjien tehtävä on kuitenkin rakentaa parempaa huomista meille kaikille, ei vain rikkaille. Jos Suomessa halutaan aidosti pysäyttää eriarvoisuuden lisääntyminen pitkällä tähtäimellä, meillä ei ole varaa harjoittaa politiikkaa, jossa pienituloiset kotitaloudet ovat suurimpia häviäjiä. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä!

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille!

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 20.12.2018 Demokraatissa.


Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...
Lue lisää »