Siirry pääsisältöön

Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä

Suomesta on tulossa jälleen maa, jossa ihmiset pysyvät siinä yhteiskuntaluokassa, mihin ovat syntyneet. Syy löytyy kasvaneista tuloeroista. Kun rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, Suomi palaa takaisin luokkayhteiskunnaksi. EAPN-FIN (European anti poverty network) julkaisi lokakuussa Köyhyysvahti 2018-raportin, jonka mukaan köyhyys ja eriarvoisuus ovat yhä vakavia ongelmia Suomessa. Tällä hallituskaudella tuloerot ovat lähteneet kasvuun.

Viime vuoden syksyllä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myönsi, että hänen johtamansa hallituksen politiikka on suosinut hyvätuloisia ja lisännyt eriarvoisuutta. Vastauksena tilanteeseen ministeri pisti pystyyn työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää keinoja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Sitten hän jatkoi kylmän viileästi pienituloisilta leikkaamista. Työryhmä julkaisi keväällä raportin, joka sisälsi useita toimenpide-ehdotuksia eriarvoisuuden vähentämiseksi. Sen sijaan, että hallitus olisi lähtenyt toteuttamaan työryhmän ehdotuksia he päättivät haudata raportin pääministerin pöytälaatikkoon.

Joulu korostaa kuilua rikkaiden ja käyhien välillä. Herkkuja notkuva joulupöytä ja täpötäydet lahjasäkit eivät ole kaikkien ulottuvilla. Monet vähävaraiset vanhemmat pohtivat, miten he saavat rahat riittämään jouluruokiin ja edes pieniin lahjoihin lapsille. Pienituloisten lapset tuntevat usein erilaisuutta kaveripiirissään. Joulun alla tämä korostuu. Lapset kokevat ulkopuolisuutta, kun he tietävät, etteivät he voi kertoa päiväkotiin tai kouluun palattuaan lahjoista tai matkoista. Köyhyydessä ei ole kyse vain taloudellisesta vaan myös sosiaalisesta asiasta, osattomuudesta. Lapsi joutuu miettimään, pääseekö hän mukaan luokkaretkelle, pystyykö hän harrastamaan tai joutuuko hän kiusatuksi. Pelastakaa Lapset ry:n tuoreen verkkokyselyn mukaan lähes 70 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista on kokenut kiusaamista - köyhyys saattaa olla yksinään kiusaamisen syy.

Monella lapsella voi olla lämmin ja iloinen joulu, vaikka rahaa olisi niukasti. Päättäjien tehtävä on kuitenkin rakentaa parempaa huomista meille kaikille, ei vain rikkaille. Jos Suomessa halutaan aidosti pysäyttää eriarvoisuuden lisääntyminen pitkällä tähtäimellä, meillä ei ole varaa harjoittaa politiikkaa, jossa pienituloiset kotitaloudet ovat suurimpia häviäjiä. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä!

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille!

Anette Karlsson


Kirjoitus on julkaistu 20.12.2018 Demokraatissa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....