Nuorilla on oikeus koulutukseen

Oi sitä jännityksen ja riemun aikaa, kun koulut alkavat. Elämä palaa kesän jälkeen koulurakennuksiin ja uutta intoa virtaa käytävillä. Pienet ja vähän suuremmat lapset ovat palanneet katukuvaan, mikä puolestaan vaatii meiltä aikuisilta erityistä huomiota liikenteessä. Kesän aikana on valmistauduttu tulevaan, mutta joissakin perheissä tuleva on yhä epätietoisuuden peitossa. Vuosittain muutama tuhat peruskoulun päättävää nuorta ei saa haluamaansa jatko-opiskelupaikkaa. Nämä nuoret ovat saaneet kesän alussa kirjeen, jossa kerrotaan etteivät he pääse opiskelemaan - heidän taidot eivät riittäneet, he eivät kelvanneet. Se on kova paikka nuorelle ihmiselle, tiedän tämän lähipiirini kokemuksista.

Opetushallinnon tilastojen mukaan kolme loviisalaista peruskoulun päättänyttä nuorta ei saanut jatko-opiskelupaikkaa. Jokainen koulupolulta tippunut nuori on liikaa. Tutkimusten mukaan paras keino varmistaa, että jokainen nuori jatkaa opintiellä on oppivelvollisuusiän pidentäminen 18-vuoteen. Monissa maissa on Suomea korkeampi oppivelvollisuusikä. Sitä on myös nostettu viime vuosien aikana useissa Euroopan maissa. Suomessa ikä on pysynyt 16 ikävuodessa vuodesta 1957 lähtien. Seuraavalla hallituskaudella oppivelvollisuusikää tulee nostaa, jotta voidaan varmistaa, että jokainen nuori saa hyvät eväät elämään!

Lisäksi meidän itäuusmaalaisten pitää kiinnittää erityistä huomiota alueemme toisen asteen (eli ammatillisen ja lukio) koulutuksen kehitystyöhön. Meidän toisen asteen koulutuksen vetovoimaisuus on laskussa. Ensisijaisten hakijoiden määrä on Loviisassa ja Askolassa miltei Uudenmaan heikointa, ja Porvoossakin on parantamisen varaa. Olemme saaneet lukea lehdestä (LS 10.8.) kuinka Edupolin turvallisuusalan ja lähihoitajien koulutus siirretään Loviisasta Porvooseen. Kyseinen kehityssuunta on huolestuttava. Alueemme kannalta on tärkeää, että koko Itä-Uusimaa on vetovoimainen. Siksi meidän tulee yhteistuumin pohtia, miten toisen asteen koulutus tulisi järjestää alueellamme ja miten saisimme sen nykyistä vetovoimaisemmaksi.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 17.8.2018 Loviisan Sanomissa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Lue lisää »

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Lue lisää »

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....

Lue lisää »