Siirry pääsisältöön

Tolkis skola ja Tolkkisten koulu - turvallinen ja toimiva kokonaisuus

Tolkis skola on herättänyt paljon keskustelua, mikä on ymmärrettävää, sillä onhan asia ollut esillä jo vuosia. Nyt koulua aletaan vihdoinkin rakentamaan ja oppilaat pääsevät suunnitellussa aikataulussa valmiiseen koulurakennukseen. Siitä olen iloinen. Prosessi ei ole mennyt kuten pitäisi. Olemme kaupunginhallituksessa ottaneet asian vakavasti ja päättäneet tehdä käsikirjan, jotta tämä ei toistu. Lisäksi kaupunginhallitukselle tullaan jatkossa kertomaan kaikista korjaus- ja rakennushankkeista. Sen myötä myös taloudelliset vaikutukset tulevat nykyistä paremmin päättäjien tietoon.

Valitettavaa on ollut, että useassa tapauksessa kustannuslaskelmat eivät ole pitäneet. Toimitilajohto arvioi vuonna 2016, että Tolkis skolan rakennustyöt maksaisivat reilun kolme miljoonaa euroa. Nyt tiedämme, että se ei ole asian laita. Se lienee syy sille, että kaupunginjohtaja toi uuden esityksen päätöksentekoon pari päivää ennen kaupunginhallituksen kokousta. Kyseisessä esityksessä olisi hylätty saadut urakkatarjoukset ja prosessi olisi aloitettu alusta. Toimitilajohto arvioi tälle uudelle vaihtoehdolle kustannukseksi reilu kolme miljoonaa euroa, eli saman verran kuin arvio oli vuonna 2016 sille kokonaisuudelle, jonka valtuusto hyväksyi 28.2.2018 ja 30.5.2018 kokouksissaan vajaan kuuden miljoonan euron kustannuksella.

Mitään takeita ei ollut, että uuden esityksen kustannusarvio olisi pitänyt. Vahva huoli aikataulun venymisestä kuitenkin oli - ja se olisi maksanut Porvoolle lisää. Tähän mennessä suunnitteluun, sopimussakkoihin (urakkasopimus ruotsinkielisen Tolkis skolanin rakentamisesta oli allekirjoitettu, mutta se purettiin vuonna 2016, koska uusi koulu päätettiin antaa suomenkielisille oppilaille) ja väistötiloihin on käytetty reilu kaksi miljoonaa euroa.

Valitettavaa oli myös se, että sivistystoimea ei oltu osallistettu uuden esityksen valmistelussa. Mitään suunnitelmaa tilojen käytännöllisyydestä opetustoiminnan näkökulmasta ei ollut. Tiedämme, että parasta mahdollista lopputulosta ei saada, jos tilan käyttäjiä ei kuunnella. Esimerkiksi yhdessä meidän päiväkodissa on miltei käyttämätön uima-allashuone ja nyt, muutama vuosi rakentamisen jälkeen, tehdään remontti, jossa huone muutetaan vastaamaan päiväkodin tarpeita.

Vuonna 2016 valmistuneessa Tolkis skolan suunnitelmassa on panostettu tilojen maksimaaliseen hyödyntämiseen, oppimisympäristöön, jossa seinät eivät tule vastaan - muun muassa pienryhmätoiminta, esikoulun ja alimpien koululuokkien yhteiset “tunnit” sekä kolmiportaisen tuen vahvistaminen. On haluttu rakentaa turvallinen ja toimiva kokonaisuus, joka palvelee sekä Tolkkisten koulun että Tolkis skolanin oppilaita.

Hieman minua ihmetyttää miten tässä vaiheessa, reilu vuosi suunnitelmien hyväksymisen ja urakkatarjousten saamisen jälkeen aletaan laatimaan kiireellä täysin uusia esityksiä tai herätään ihmettelemään suunnitelmissa koko ajan mukana olleen liikuntasalin tarpeellisuutta. Tästä prosessista on opittava, tällainen soutaminen ja huopaaminen ei saa toistua. Toivottavasti Äänestäjä (UM 4.6.) sait vastaukset kysymyksiisi. 


Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 7.6.2018 Uusimaassa.


Faktalaatikko

2012: Ruotsinkielisessä Tolkis skolan kiinteistössä puutteita.

2013: Valtuusto hyväksyi sivistysverkkosvelityksen ja päätti, että viiden ruotsinkielisen koulun (Näse skola, Saxby skola, Gammelbacka skola, Tolkis skola, Strömborgska skolan) sijaan alueella olisi jatkossa vain kaksi koulua - yksi Tolkkisissa ja yksi Näsissä.

2013: Tolkis skolan lapset siirrettiin väsitötiloihin (yli 350 000e/vuosi).

2015: Sopimukset tehty rakennuttajan kanssa Tolkis skolan rakentamisesta

2016: Suomenkielisessä Tolkkisten koulussa havaittu puutteita

2016: Tehtyjen sopimusten purku rakennuttajan kanssa ja uudet suunnitelmat (noin 430 000 euroa).

2016: Tolkis skolan hankesuunnitelma valmis. Toimitilajohdon kustannusarvio reilu 3 miljoonaa euroa. Liikuntatilojen lisätarve tiedossa.

2017: Kaupunginhallitus esitti, että Tolkis skolan hankekokonaisuus hyväksytään. Kustannusarvio reilu 5 miljoonaa euroa.

2018: Valtuusto hyväksyi (40-11) suunnitelman. Kustannus noin 5,6 miljoonaa euroa.

2018: Kaupunginjohtaja tuo uuden esityksen päätöksentekoon pari päivää ennen kokousta. Vaihtoehto tarkoitti nyt tehtyjen suunnitelmien hylkäämistä ja työ alkaisi taas alusta. Perusteluina tässä pienemmät kustannukset.

2018: Valtuusto päättää (30-21) edetä helmikuussa hyväksytyn suunnitelman mukaan. Lisäys vajaa 300 000 euroa investointikustannuksiin.

2019: Lapset pääsevät uuteen kouluun.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...