Siirry pääsisältöön

Palveluita tarvitaan myös pienemmissä kunnissa

Pari vuotta sitten kolme herraa löivät kättä päälle, että nyt rakennetaan maakunta-terveysbisnes-uudistus. Se törmäsi viime juhannuksena perustuslakiin, jonka jälkeen sitä viilattiin vähän ja laitettiin lausuntokierrokselle. Loviisan, Lapinjärven ja Porvoon lausunnot olivat kriittisiä, kuten myös miltei kaikkien muiden. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri totesi lausunnossaan, että lakiesityksestä voisi seurata, että Uudenmaan maakunta olisi pakotettu lopettamaan toiminnan Hyvinkään, Lohjan, Raaseporin ja Porvoon sairaaloissa, koska niissä loppuisi päivystystoiminta kokonaan. Porvoon sairaalan päivystys palvelee tällä hetkellä noin 15 000 asukasta vuodessa. Alueen kaikkien asukkaiden terveys, ja jopa henki, on vaarassa, jos sairaala menetetään. Porvoon sairaalaa on puolustettava!

Ylen tekemässä selvityksessä Uudenmaan kunnanjohtajat arvioivat, että suuret kunnat ja erityisesti pääkaupunkiseutu ovat niin sanotusti “voittajia”. Asukasrikkaille sekä hyväosaisten ja maksukykyisten suosimille alueille syntyy todennäköisesti nykyistä enemmän tarjontaa, koska voittoa tavoittelevat yritykset tulevat mielellään sinne tekemään bisnestä. Haja-asutusalueilla tilanne on toinen. Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikkä totesi viime viikolla Ylen haastattelussa, että uhkana on, että Lapinjärvi menettää terveyskeskuksensa.

Meneekö Sipilän mammutti-maakunta ja Orpon terveysbisnes-malli eduskunnassa läpi juhannukseen mennessä, se on yhä mysteeri. Jos menee, tulee maakuntavaalit lokakuussa. Maakuntavaltuustoon valitaan 99 henkilöä päättämään muun muassa sote-palveluista. Joidenkin arvioiden mukaan suurin osa valittavista tulevat pääkaupunkiseudulta, koska siellä on eniten äänestäjiä. Eikä meidän itäuusmaalaisten tule hetkeäkään uskoa, kun kovat säästöpaineet ovat niskassa, että helsinkiläisten mielestä on hienoa, että meillä on oma sairaala ja pieniä terveyskeskuksia. Palveluita tarvitaan myös pienemmissä kunnissa. Itä-Uudeltamaalta on saatava mahdolliseen maakuntavaltuustoon aktiivisia alueen puolustajia, joilla on uudessa maakuntavaltuustossa iso puolueryhmä, jotta meidän alueen edunvalvonta olisi mahdollisimman vaikuttavaa.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 23.3.2018 Loviisan Sanomissa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....