Siirry pääsisältöön

Lapsiin kannattaa sijoittaa

Eriarvoisuus kasvaa, koulutus ja köyhyys periytyy ja hyvinvointi heikkenee. Näitä väittämiä ei uskoisi todeksi hyvinvointi Suomessa. Valitettavasti ne ovat totta, jopa pääministeri Sipilä on näin todennut Ylen A-Studiossa jokin aika sitten. Hallituksen politiikan suunta ei ole kuitenkaan muuttunut - massiiviset koulutusleikkaukset ja lapsiin kohdennetut heikennykset pysyvät yhä voimassa, vaikka maan talous on lähtenyt nousuun.

Sosiaalisesta taustasta johtuvat erot ihmisten välillä muodostuvat hyvin varhaisessa vaiheessa elämää. Kun lapsi aloittaa koulunkäynnin, voi toisella yksilöllä olla käytössään satoja sanoja, toisella tuhansia. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistaminen ja varhaiskasvatusryhmien suurentaminen ja käsiparien vähentäminen lisää eriarvoisuutta ja koulutuksen sekä köyhyyden periytymistä. Lasten hyvinvoinnista leikkaaminen tuo ehkä pikavoittoja, mutta seuraukset maksavat moninkertaisesti tulevaisuudessa. Haluaako Sipilän, Orpon ja Soinin hallitus todella synnyttää Suomeen uuden lamasukupolven? Siihen suuntaan ollaan oltu menossa jo muutaman vuoden ajan.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen torjui (Yle 14.6.2008) Sosialidemokraattien viikkoa aiemmin esittämät ajatukset kaikille maksuttomasta päivähoidosta. On ilahduttavaa huomata, että nyt Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (Yle 9.12.2017) on nähnyt sosialidemokraattien pitkän tähtäimen tavoitteen tärkeänä ja haluaa ulottaa maksuttoman varhaiskasvatuksen 5-vuotiaille. On ehdottomasti hyvä asia, että yksi hallituspuolue ilmoittaa ymmärtävänsä maksuttoman varhaiskasvatuksen hyödyt. Se ei kuitenkaan poista massiivisten koulutsleikkausten ja lasten arjen heikennysten negatiivisia seurauksia. Askel oikeaan suuntaan tämä kuitenkin on.

Sijoittamalla lapsiin, sijoitamme samalla tulevaisuuteen. Koulutuksen ja köyhyyden periytyvyyttä voidaan parhaiten ennaltaehkäistä varmistamalla, että jokainen lapsi pääsee laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Kaikkein tuottavin sijoitus on alle kouluikäisten kohdalla, sillä euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa OECD:n mukaan seitsemän euron hyödyn.Toivottavasti Itä-Uudenmaan kunnat hakevat ja pääsevät mukaan maksuttoman varhaiskavsatuksen kokeiluun jo ensi vuonna.

Anette Karlsson


Kirjoitus on julkaistu 15.12.2017 Loviisan Sanomissa.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....