Siirry pääsisältöön

Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys

Hyvä veli -verkostot, miesten yliedustus johtotehtävissä ja naisten välinen kannustamattomuus - näistä asioista on puhuttu iät ja ajat. Porvoossa naispäättäjät haluavat muuttaa kulttuuria kannustamalla ja tukemalla toinen toisiaan.

Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys, ei edes 2000-luvun hyvinvointi-Suomessa. Meillä on sadan vuoden itsenäisyytemme aikana ollut vain yksi naispresidentti, kolme naista eduskunnan puhemiehenä ja pääministerinä nainen on toiminut kahdesti. Valtioneuvostossa on ollut ministereitä yli 500, joista alle 80 on ollut naisia. Suomella on hyvä maine maailmalla: olemme tasa-arvoinen, turvallinen ja hyvinvoiva yhteiskunta. Tasa-arvokehitys on kuitenkin pysähtynyt ja edelläkävijämaan maine ollaan vaarassa menettää. Suomi oli kolmas maa maailmassa ja ensimmäinen Euroopassa, joka antoi naisille äänioikeuden jo reilu sata vuotta sitten. Poliittisesta tilanteesta johtuen naisten äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa toteutettiin vasta vuonna 1917.

Naisia on ollut ehdokkaana kunnallisvaaleissa nyt jo sadan vuoden ajan. Siitä huolimatta ehdokkaista ja valituista valtuutetuista alle puolet on naisia. Porvoon valtuustoon valittiin kevään kuntavaaleissa 19 naista ja 32 miestä. Naisten määrä väheni yhdellä edellisiin kuntavaaleihin nähden; tosin tällä kertaa naiset olivat kaupungin ääniharavia, sillä kahdeksan kymmenestä eniten ääniä saaneesta ehdokkaasta oli naisia.

Paikalliset, eri puolueissa toimivat naiset perustivat kevään kuntavaalien jälkeen epävirallisen, puoluerajat ylittävän naisverkoston, jonka tarkoituksena on tukea ja kannustaa. Verkosto on muun muassa järjestänyt Pride-tapahtuman elokuussa ja glögitilaisuuden joulukuussa. Yhteiskunta ei kehity ja tasa-arvo ei lisäänny, jos sen eteen ei tehdä töitä. Siksi joka päivä on tehtävä asioita, jotka varmistavat tasa-arvoisen edustuksen ja naisten aseman vahvistumisen myös tulevaisuudessa. Jokainen meistä voi omassa arjessaan nostaa toisen naisen esille – esimerkiksi tekemällä näkyväksi toisen tekemää työtä, kiittämällä ja tukemalla toinen toisiamme. Tästä Porvoon naispäättäjien yhteistyöverkostossa on kyse.

Porvoon naispäättäjät toivottavat kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Vasemmalta: Riikka Aapalahti, Elin Blomqvist-Valtonen, Catharina von Schoultz, Anna-Stiina Lundqvist, Hilkka Reinivuo, Anu Saari-Gomez, Marianne Korpi, Paula Ojala-Ruuth, Outi Lankia, Sanna Kivineva, Anne Korhonen, Tuuli Hirvilammi, Anette Karlsson ja Riitta Ahola.


Kirjoitus on julkaistu 20.12. 2017 Uusimaassa.

Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...
Lue lisää »