Siirry pääsisältöön

Lasten edun pitää olla etusijalla

Porvoolaiset ovat valinneet uuden valtuuston, joka kokoontuu ensimmäisen kerran kesäkuussa. Valtuusto uusiutui melko lailla, kun puolet valituista ovat uusia. Olen kiitollinen saamastani tuesta ja odotan innolla tulevaa valtuustokautta. Monia tärkeitä asioita tulee heti alkuun valtuuston käsiteltäväksi. Erityisen tärkeää on löytää kestävä sivistysverkkoratkaisu, jossa huomioidaan koko Porvoo. Keskustelu oli vilkasta syksyllä ja toivon, että kaikki uudet valtuutetut perehtyvät asiaan jo tässä vaiheessa.
Opettajat ja perheet ovat eri puolilla Porvoota joutuneet odottelemaan tietoja oman lähikoulun tulevaisuudesta. Erityisen huolestuttava tilanne on ollut niille, joiden koulussa on ilmennyt sisäilmaongelmia ja niille joiden koulu oli lakkautuslistalla syksyllä 2016. Viime kaudella koulupäätöksissä soudettiin ja huovattiin, mikä oli harmillista kaikille. Tämä toimintatapa ei saa toistua tulevalla valtuustokaudella. Siksi uuden valtuuston tulee heti alkumetreillä lyödä lukkoon suuret suuntaviivat tärkeissä asioissa. Tulevaisuuden sivistysverkko on tällainen asia.
Olen täysin samaa mieltä Outi Lankian (UM 23.4.) kanssa siitä, että lapsia ja nuoria koskevien päätöksien lapsivaikutusten arvioinnit on otettava käyttöön. Lapsivaikutusten arvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että lapsen etua harkitaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Esimerkiksi sivistysverkon päätöksiä tehtäessä on tärkeää varmistaa, että lasten etu toteutuu – koulumatka ei saa olla liian pitkä ja koulujen tulee olla terveitä. Moni asia vaikuttaa suoraan tai välillisesti lapsiin ja meidän valtuutettujen on varmistettava, että lapsen etu on päätöksenteossa aina etusijalla.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 10.5.2017 Uusimaassa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....