Porvoossa on tehty useita sivistysverkkoselvityksiä viimeisten vuosien aikana. Viimeisin julkaistiin lokakuussa 2016, mutta se oli monella tapaa puutteellinen. Päätökset tulevaisuuden sivistysverkosta siirrettiin uuden valtuuston ratkaistavaksi. Lokakuussa lakkautuslistalle päätyneisiin koulurakennuksiin (Ilolan, Peipon, Tuorilan, Kerkkoon ja Epoon koulut, Kulloon sivistyskeskus sekä Sannäs skola) ei tässä vaiheessa tehdä investointeja. Rakennuksen peruskunnosta pidetään huolta, mutta vanhempien tekemästä varjoraportista ilmenee, että koulurakennusten kunnossapidossa on puutteita.
Tilanne on harmillinen opettajille ja perheille, joille on yhä epäselvää miten omalle lähikoululle käy. Erityisen huolestuttava tilanne on Sannäs skolanin osalta, jossa osa oppilaista on tilapäisessä paviljonkirakennuksessa. Vuonna 2013, kun useita kouluja lakkautettiin, luvattiin Sannäs skolanille tarvittava laajennusrakennus. Sitä ei ole näkynyt, eikä kuulunut. Nyt tilapäinen paviljonkirakennus sai jatkoluvan vuoteen 2018 saakka, jonka jälkeen sitä ei enää voi käyttää. Miten käy Sannäs skolanin, jos luvattua investointia ei tule ajoissa? Uuden valtuuston on otettava sivistysverkkoasia heti käsittelyyn, aikaa ei ole strategian valmistelun odotteluun.
Porvoo painii myös koulujen homeongelmien kanssa. Uusia sisäilmaongelmia ilmenee jatkuvasti, viimeisimpänä Hinthaaran sivistyskeskuksen ongelmat. 1500 oppilasta on väistötiloissa. Niin kauan kuin monet lapset ovat väistötiloissa sisäilmaongelmien, rakennustöiden ja muiden syiden takia, ei terveitä kyläkouluja tule lakkauttaa. Lisäksi Porvoon tulisi kiinnittää enemmän huomiota koulujen rakennusvaiheeseen ja rakennusmateriaaliin.
Suomessa 30–40 vuotta vanhojen julkisten betonirakennusten rakentamisen taso on osoittautunut luokattoman huonoksi. Kunnissa on yleistä, että kouluihin tehdään pieniä näennäisiä korjauksia, joilla uskotellaan ongelmien korjaantuneen. Muutamassa vuodessa ongelmat palaavat. Päätöksiä tehtäessä ei pitäisi tuijottaa vain rakennusaikaisia kustannuksia, vaan pitäisi ottaa huomioon rakennuksen elinkaaren aikaiset ylläpito- ja korjauskustannukset. Esimerkiksi massiivipuinen hirsi imee kosteutta huoneilmasta ja luovuttaa sitä takaisin, kun huoneilma on liian kuiva. Lisäksi hirsiseinä vaimentaa melua, mikä lisää viihtyvyyttä. Puurakentaminen on ekologinen ja innovatiivinen vaihtoehto, jonka avulla homeongelmista voidaan päästä eroon.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 19.2.2017 Uusimaassa.