Siirry pääsisältöön

Låt oss rädda Borgå sjukhus

I Borgå stad planerar man att bolagisera social- och hälsovården så att servicen skulle handlas av ett privat företag. Man har satsat hundra tusentals euro på en oroväckande utredning och inom den närmaste framtiden fattar stadsfullmäktige beslut om fortsatta åtgärder. Stadens ledande tjänstemän anser att det bästa alternativet är en modell där en privat aktör skulle inneha majoriteten i ett gemensamt bolag. I likhet med verkställande direktören vid Helsingfors- och Nylands sjukvårdsdistrikt, Aki Lindén är också vi oroade över stadens privatiseringsplaner.
Regeringen Sipilä bereder en vårdreform där man kan göra business på människors hälsa och där man vill tvångsbolagisera den offentliga servicen. Lagstiftningen som har att göra med regeringens vårdreform är ännu inte klar och vi kan endast göra grova bedömningar av hur den i praktiken ska förverkligas. Samtidigt vill Borgå stad, med Jukka-Pekka Ujula och Pia Nurme i spetsen i snabb takt överföra den med skattemedel finansierade offentliga servicen i händerna på den privata hälsovårdsbusinessen. Det kommer att ytterligare höja kundavgifterna och, vad värre är: det äventyrar framtiden för Borgå sjukhus.
Enligt HNS skulle Borgå sjukhus, efter stadens bolagiseringsiver inte längre kunna fungera som ett joursjukhus för invånarna i östra Nyland. Jouren betjänar för närvarande cirka 15 000 invånare per år. Regionens alla invånares hälsa, och till och med liv, äventyras om vi förlorar sjukhuset. Något oåterkalleligt har ännu inte skett – ännu kan vi påverka. Kom med och kämpa för vårt livsviktiga sjukhus lördagen den 11.2 kl. 15.00 då vi arrangerar en demonstration på Borgå torg.
Anette Karlsson
Millariikka Rytkönen

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....