Siirry pääsisältöön

Paikallinen ratkaisu turvaa tulevaisuuden

Useat tahot ovat olleet huolissaan toisen asteen koulutuksen tulevaisuudesta Itä-Uudellamaalla. Esimerkiksi Annika Malms-Tepponen, Inveonin ammattitiimin puheenjohtaja on (ÖN 11.5.) vahvasti nostanut paikallisen elinkeinoelämän huolen esille vallalla olevasta sekavasta tilanteesta ja hän toivoo nopeaa paikallista ratkaisua.
Inveonin hallitus teki Magnus Björklundin (rkp) esityksestä (27.4.) päätöksen, että Inveon ryhtyy selvittämään koulutuksen järjestämisvastuun siirtämistä ruotsinkieliselle Prakticumille. Pohjaesityksenä kokoukselle esitettiin koulutuksen järjestämisvastuun siirtämistä paikalliselle ja kolmikieliselle PointCollegelle. Mikäli RKP:n tahtotila toteutuu tulisi Porvoon ruotsinkielisestä ammatillisesta koulutuksesta, ensisijaisesti pääkaupunkiseudulla toimivan, Prakticumin sivutoimipiste. Huolenamme on, että päätös johtaisi pitkällä tähtäimellä ruotsinkielisen toisen asteen ammatillisen koulutuksen hiipumiseen ja lopulta häviämiseen alueelta. Esimerkkejä sivutoimipisteiden lakkautuksista on lukuisia, muun muassa ruotsinkielinen, ensisijaisesti lännessä toimiva Axxell lopetti säästösyistä sivutoimipisteen Loviisassa vuonna 2014.
Porvoon kaupunginhallitus on jo 24.10.2011 päättänyt, että Itäisen Uudenmaan alueelle perustetaan vahva kaksikielinen koulutuksen järjestäjä, johon nykyiset koulutuksen järjestäjät yhdistyisivät. Ammatilliseen koulutukseen on kohdistettu massiivisia leikkauksia, jotka tulevat vaikuttamaan koulutuksenjärjestäjiin ja toimipisteisiin negatiivisella tavalla. Ilman vahvaa monikielistä paikallista koulutuksenjärjestäjää vaatimuksiin ei voida vastata. Itä-Uusimaa on ja sen tulee myös tulevaisuudessa olla kaksikielinen alue. Alueella tarvitaan sekä suomen että ruotsin kieltä taitavia ammattilaisia.
Olemme hämmästyneitä, että Porvoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikaela Nylander (rkp) asettautui (ÖN 13.5.) puoluetoverinsa Björklundin linjoille kannattamaan Inveonin ja Prakticumin yhdistämistä, vastoin Porvoon kaupungin kantaa. Emme RKP:n tavoin usko, että Inveonin yhdistäminen Prakticumiin parhaiten turvaisi ruotsinkielisen toisen asteen koulutuksen säilymisen alueella. Olemme vakuuttuneita, että paras tapa varmistaa, että alueella myös tulevaisuudessa tarjotaan sekä suomen- että ruotsinkielistä toisen asteen ammatillista koulutusta on pitää päätöksenteko omissa, itäuusimaalaisissa käsissä. Tämä on muun muassa myös paikallisen elinkeinoelämän, Inveonin henkilökunnan ja Porvoon kaupungin kanta.
Opetushallituksen uusimpien tilastojen mukaan PointCollege on Itä-Uudellamaalla toimivista toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista paras. Inveon on toisella sijalla. Prakticum on vasta neljäs. Opetushallituksen tilastot perustuvat muun muassa oppilaiden työllistymiseen, henkilöstön kelpoisuuteen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Alueen perheiden ja nuorten sekä elinkeinoelämän kannalta paras ratkaisu on luoda yksi yhtenäinen ja monikielinen paikallinen koulutuksenjärjestäjä, joka tarjoaa laadukasta toisen asteen ammatillista koulutusta suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Päätösvallan säilyminen omissa käsissä ja koulutuksen laatuun panostaminen takaa, että alueella tarjotaan myös tulevaisuudessa toisen asteen ammatillista koulutusta molemmilla kotimaisilla kielillä.
Anette Karlsson, varapuheenjohtaja
Anita Spring, hallituksen jäsen
Finlands svenska socialdemokrater
Matti Nuutti, puheenjohtaja (sd.)
Porvoon kaupunginhallitus
Jaakko Jalonen, puheenjohtaja
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä, Porvoo

Kirjoitus on julkaistu 21.5.2016 Uusimaassa.
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...
Lue lisää »