Siirry pääsisältöön

Lokaltidningarna är viktiga

Nedskärningarna på Östnyland och Västra Nyland undergräver den lokala demokratin och finlandssvenska kulturen.
En livlig lokal demokrati behöver lokala tidningar som bevakar och granskar makten och ger utrymme för debatt om lokala frågor. Om tidningarna Västra Nyland och Östnyland utkommer endast två dagar i veckan istället för fem krymper två viktiga arenor för den offentliga debatten markant. Tidningarna är centrala arenor för informationsförmedling och åsiktsutbyte i respektive region.
Tidigare samarbetsförhandlingar på KSF Media har speciellt drabbat samhällsbevakningen. Det finns en risk för att de snabba och omfattande nedskärningarna nu kommer att drabba lokaljournalistiken, speciellt den kommunala bevakningen, vilket i förlängningen undergräver den lokala demokratin. Tidningarna är även viktiga för den finlandssvenska kulturen och identiteten.
Mediebranschen är i omvälvning och de finlandssvenska tidningarna står inte utanför den utvecklingen. KSF Medias ägare Konstsamfundet har till uppgift att stöda den finlandssvenska kulturen. Därför hoppas vi att KSF Medias ledning och styrelse inte fattar förhastade beslut, utan istället tillsammans med personalen söker lösningar som säkerställer lokaljournalistiken vid Östnyland och Västra Nyland.
Vi stöder varmt SFP:s namninsamlingskampanj för att bevara tidningarna i nuvarande form. Vi önskar att KSF Medias ledning och styrelse lyssnar på oroliga människor i regionen, som undertecknat namninsamlingslistor. Vi hoppas även att SFP använder sina naturliga och nära kontakter till KSF Media för att bevara de viktiga lokaltidningarna i nuvarande form.
Anette Karlsson, viceordförande
Anita Spring, styrelsemedlem
Eva Comét, styrelsemedlem
Rune Westerlund, styrelsemedlem
Ove Blomqvist, Östra Nylands kretsorförande
Nina Wessberg, Västra Nylands kretsordförande
Finlands svenska socialdemokrater

Texten är publicerade 21.5.2016 i Östnyland och Västra Nyland. Texten är skickades också till KSF Medias ledning och styrelse.
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...
Lue lisää »