Siirry pääsisältöön

Han, hon eller hen?

Jag besökte Danmark under Pride-veckan i juni. På flygplatsen blev jag ombedd att delta i en undersökning för kundnöjdhet. Då jag svarade på enkäten märkte jag att man kunde skriva in sin ålder eller välja alternativet “jag vill inte svara”. Då det frågades om kön fanns det endast två alternativ, “kvinna” eller “man”. Jag tyckte detta var underligt, därför gav jag respons till personen som utförde undersökningen. Denna person blev förvånad över min respons, eftersom han aldrig hört att det fanns människor som inte vill eller kan specificera sig som endera man eller kvinna.
Jag beslöt att ta upp frågan på Facebook för att höra vad andra människor tänkte om saken. Fler personer delade min åsikt om att det bör finnas en möjlighet att svara “kvinna”, “man”, “annat” eller “jag vill inte svara”. Frågan väckte diskussion då en av mina kompisar undrade om det faktiskt finns några alternativ till kvinna eller man. Då insåg jag att vi i Finland inte haft en öppen och aktiv diskussion om människors könsidentitet.
Det tredje könet är ett begrepp som avser individer som inte kategoriseras som man eller kvinna (utifrån egna önskemål eller pga social konsensus). Vissa personer av det tredje könet föredrar också att bli omtalade med pronomenet hen, istället för hon eller han. “Hen” är ett svenskt könsneutralt personligt pronomen. Ordet kan användas då könstillhörigheten är okänd, ska otydliggöras eller om personen inte känner sig hemma i könsuppdelningen mellan kvinna och man. Ordet föreslogs år 1966 av Rolf Dunås i Uppsala Nya Tidning med hänvisning bland annat till finskans könsneutrala pronomen hän. Ordet hen togs med i den fjortonde upplagan av Svenska Akademiens ordlista, som utgavs i april 2015.
En tredje könskategori skulle underlätta tillvaron för människor som lever med en mindre vanlig könsidentitet. Det handlar också om grundvärderingar i samhället – om allas rätt att definiera sig själva. I allt fler länder väcks nu ­frågan om rättigheten till ett tredje kön. Allt fler människor är “intergender”, det vill säga personer vilkas könsidentitet är varken kvinnlig eller manlig, utan mitt emellan, eller kanske något helt annat.
Finland bör ta modell av t.ex. Thailand och komplettera grundlagen med termen “det tredje könet”. På detta sätt kan vi stärka könsminioriteters ställning. I dagens läge finns det inte enbart kvinnor och män, vi måste beskydda personer av alla kön. Alla människor bör vara likvärdiga oberoende av könstillhörighet.
Anette Karlsson
Skribenten är en finlandssvensk socionom. Hon har i flera års tid i olika sammanhang använt pronomet “hen”, även om hon då och då fått negativ respons. Ändringar i språkbruket och i samhället över lag åstadkommer vi endast genom aktivitet och mod.
Texten är publicerad i Debatti 3/2015.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...