Siirry pääsisältöön

Han, hon eller hen?

Jag besökte Danmark under Pride-veckan i juni. På flygplatsen blev jag ombedd att delta i en undersökning för kundnöjdhet. Då jag svarade på enkäten märkte jag att man kunde skriva in sin ålder eller välja alternativet “jag vill inte svara”. Då det frågades om kön fanns det endast två alternativ, “kvinna” eller “man”. Jag tyckte detta var underligt, därför gav jag respons till personen som utförde undersökningen. Denna person blev förvånad över min respons, eftersom han aldrig hört att det fanns människor som inte vill eller kan specificera sig som endera man eller kvinna.
Jag beslöt att ta upp frågan på Facebook för att höra vad andra människor tänkte om saken. Fler personer delade min åsikt om att det bör finnas en möjlighet att svara “kvinna”, “man”, “annat” eller “jag vill inte svara”. Frågan väckte diskussion då en av mina kompisar undrade om det faktiskt finns några alternativ till kvinna eller man. Då insåg jag att vi i Finland inte haft en öppen och aktiv diskussion om människors könsidentitet.
Det tredje könet är ett begrepp som avser individer som inte kategoriseras som man eller kvinna (utifrån egna önskemål eller pga social konsensus). Vissa personer av det tredje könet föredrar också att bli omtalade med pronomenet hen, istället för hon eller han. “Hen” är ett svenskt könsneutralt personligt pronomen. Ordet kan användas då könstillhörigheten är okänd, ska otydliggöras eller om personen inte känner sig hemma i könsuppdelningen mellan kvinna och man. Ordet föreslogs år 1966 av Rolf Dunås i Uppsala Nya Tidning med hänvisning bland annat till finskans könsneutrala pronomen hän. Ordet hen togs med i den fjortonde upplagan av Svenska Akademiens ordlista, som utgavs i april 2015.
En tredje könskategori skulle underlätta tillvaron för människor som lever med en mindre vanlig könsidentitet. Det handlar också om grundvärderingar i samhället – om allas rätt att definiera sig själva. I allt fler länder väcks nu ­frågan om rättigheten till ett tredje kön. Allt fler människor är “intergender”, det vill säga personer vilkas könsidentitet är varken kvinnlig eller manlig, utan mitt emellan, eller kanske något helt annat.
Finland bör ta modell av t.ex. Thailand och komplettera grundlagen med termen “det tredje könet”. På detta sätt kan vi stärka könsminioriteters ställning. I dagens läge finns det inte enbart kvinnor och män, vi måste beskydda personer av alla kön. Alla människor bör vara likvärdiga oberoende av könstillhörighet.
Anette Karlsson
Skribenten är en finlandssvensk socionom. Hon har i flera års tid i olika sammanhang använt pronomet “hen”, även om hon då och då fått negativ respons. Ändringar i språkbruket och i samhället över lag åstadkommer vi endast genom aktivitet och mod.
Texten är publicerad i Debatti 3/2015.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....