Siirry pääsisältöön

Framsteg med digitalisering

Många skolor jobbar redan nu med datorer i stor utsträckning. Ny forskning visar att elever som är datatekniskt kunniga presterar bättre i de nationella proven. Men det gäller endast om lärarna också får rätt utbildning. Vanda är den första, av stora städer, som faktiskt satsar resurser på skolornas digitalisering. Digitaliseringsreformen i Vanda är anslående också i internationella jämförelser. I praktiken har alla elever, från förskolan till gymnasiet, en egen pekplatta i skolan.
I grannkommunerna Esbo och Helsingfors har eleverna möjlighet att ha sina egna pekplattor med i skolan. Därtill har eleverna möjlighet att arbeta på skolans datorer. Alla familjer har inte möjligheter att köpa dyra pekplattor. Därför har man i Vanda velat försäkra att alla elever har likvärdiga möjligheter att använda nya digitala läromaterial i skolan genom att erbjuda alla elever pekplattor.
Regeringen vill också utveckla skolorna genom att modernisera lärandemiljöerna och digitalisera läromaterialet. Finland är redan nu ett av de ledande länderna då det gäller modernt lärande. Vi måste fortsätta på denna väg. Sätten att lära elever samt lärandemiljöerna inom den grundläggande utbildningen bör moderniseras så att de kan svara på kommande utmaningar. I dagens läge behöver man datakunskaper inom alla branscher.
Att förnya skolan genom digitalisering betyder inte besparing, utan det betyder en äkta vilja att förbättra elevernas möjlighet att klara sig i den moderna, digitala världen. Digitaliseringsreformen kostade 3,5 miljoner euro. Dessa satsningar på elevernas moderna inlärning kommer att betala sig tillbaka mångfalt. Vi hoppas att fler kommuner kommer att ta modell av Vanda.
Anette Karlsson (sd.)
Utbildningsnämnden i Vanda
Fredrik Wickholm (sd.)
Svenska Kommittén i Vanda
Texten är publicerad i Vanda Nytt 2015.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....