Siirry pääsisältöön

Rättvis pensionsuppgörelse

En av de viktigaste reformerna har förhandlats fram. Alla arbetsmarknadsparter förutom Akava har godkänt pensionsuppgörelsen. Besluten är rättvisa för alla generationer och de tryggar pensionssystemet i framtiden. Pension växer på hela lönen, dvs. det görs inte längre något avdrag för arbetstagarens arbetspensionsförsäkringsavgift från den pensionsgrundande lönen. Detta höjer pensionerna i allmänhet.
SFP:s ordförande Carl Haglund (Yle 27.9.) påpekar att lösningen är problematisk. Han lyfter speciellt fram de högtutbildade kvinnornas situation. Enligt honom kan inte dessa kvinnor mera få kompensation för tiden de varit ute från arbetslivet i slutet av karriären.
Tillväxten av arbetspensionen ändras så att alla, oberoende av ålder, tjänar in pension med 1,5 % av lönen per år. För arbete efter den lägsta åldern för ålderspension belönas löntagarna med en uppskovsförhöjning, som beaktar alla inkomster under arbetskarriären. Det är bra att komma ihåg att pensionen också växer under studietiden.
Haglund tycks vara intresserad endast av högavlönade personers pensioner. Också lågavlönade personer, som gör fysiskt eller psykiskt slitsamt arbete kan stå utanför arbetslivet under sin arbetskarriär. Dessa personer har kanske inte möjlighet att fortsätta en längre tid i arbetslivet. Den nuvarande modellen är orättvis mot dem som börjar arbeta i ung ålder och går i pension i en tidigare ålder. Den höjda intjäningsprocenten har därmed fungerat som en inkomstöverföring från arbetare till chefer och högre tjänstemän. Statistik visar att högre tjänstemän har de högsta pensionerna. Sedan kommer lägre tjänstemän, arbetare och arbetslösa.
I nya modellen införs också en arbetslivspension, som möjliggör tidigare pensionering. Man kan få arbetslivspension efter en lång arbetskarriär, ifall man har haft ett fysiskt eller psykiskt slitsamt arbete. Därtill kommer arbetsoförmögenhetspensionen att stiga. På detta vis kan vi stöda dem som är mest utsatta.
Anette Karlsson
Texten är publicerad 12.10.2014 i HBL.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....