Siirry pääsisältöön

FSD dubbelt så stort i riksdagen – skärper kritiken mot regeringen

Finlands svenska socialdemokrater (FSD) samlades under veckoslutet till sin 112:e kongress i Vasa, där både riksdagsledamot Anette Karlsson (Borgå) och riksdagsledamot Johan Kvarnström (Raseborg) höll linjetal om det politiska läget och socialdemokratins framtid. Att två svenskspråkiga socialdemokratiska riksdagsledamöter nu arbetar sida vid sida markerar ett historiskt viktigt skede för rörelsen. Svenskan inom SDP är starkare än på länge, och partiet befäster sin ställning som det största svenskspråkiga politiska alternativet i Finland.

Kongressens diskussion präglades av en tydlig kontrast mellan regeringens nedskärningslinje och socialdemokratins krav på en stabil, mänsklig och långsiktigt hållbar politik. Karlsson och Kvarnström betonade båda att Finland behöver lösningar som stärker välfärden, tryggheten och samhällsgemenskapen, inte beslut som ökar otryggheten för barnfamiljer, arbetslösa och låginkomsttagare.

- Det handlar inte bara om vilka värdemässiga val vi fattar. Det handlar också om vad som faktiskt fungerar. Arbetslösa har inte fått jobb genom regeringens nedskärningar, tvärtom har arbetslösheten ökat. En politik som ökar bostadslöshet och vräkningar är en misslyckad politik. En politik som ökar barnfattigdom är orättvis, sade Kvarnström.

Utöver den inhemska situationen diskuterades också världsläget på kongressen. Krig, hungersnöd och instabilitet formar den värld vi lever i och påverkar också oss här i Finland.

- Diskussionen om vapen och försvar är behövlig, men otrevlig. Ingen av oss önskar att hamna fundera på krig och våld. Finland ska vara tryggt för oss alla, men vi får inte glömma att fred byggs med mer än militär styrka. Vi behöver ett starkt fredsarbete, och här har Finlands svenska socialdemokrater alltid varit en viktig röst. Den rösten behövs fortfarande – kanske mer än någonsin, sade Karlsson.

Tillsammans markerade Karlsson och Kvarnström att FSD står väl rustat inför kommande val.

- Vi har en rörelse med medlemskraft, två starka riksdagsröster och en tydlig vision om hur Finland ska byggas upp efter Orpo–Purras regeringsperiod, säger Dimitri Qvintus, ordförande för FSD.





Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...