Omaishoito ei saa olla säästökohde

Läheisten auttaminen ja omaishoitajuus on jotenkin läsnä meidän jokaisen elämässä. Lapsuudessani omaishoito näyttäytyi ihan tavallisena lähimmäisenrakkautena, sillä sain nähdä isoäitini toimivan isomummini omaishoitajana. Nyt aikuisena ymmärrän, että kyseessä on usein omaishoitajalle erittäin raskas, vaikkakin rakas työ. Ystäväpiirissäni on sekä lasten että ikääntyneiden omaishoitajia ja tiedän, että kukaan ei toimi omaishoitajana rikastuakseen. Taustalla on aina aito halu auttaa itselle rakasta ihmistä.

Omaishoidon taloudellinen ulottuvuus ei kuitenkaan ole merkityksetön. Yksilölle omaishoito usein tarkoittaa köyhyysloukkua ja uupumusriskiä. Työn ja omaishoitajuuden yhteensovittaminen on usein vaikeaa. Yhteiskunnalle kyse on taloudellisesti kannattavasta toiminnasta, sillä olisihan omaishoidettavien hoitaminen paljon kalliimpaa ilman omaishoitajia.

Omaishoidon tuki jaetaan jatkossa kaikissa alueen kunnissa kolmeen luokkaan: 1) päivittäinen toistuva hoidon tarve, 2) ympärivuorokautinen hoidon tarve ja 3) erittäin vaativa hoito. Noin kaksi kotihoidon käyntikertaa vuorokaudessa maksaa kuukaudessa noin 1476 euroa ja tämä vastaa hieman alimitoitetusti hoitotarvetta, joka omaishoidettavalla on hoitoluokassa yksi. Palveluasuminen tai säännöllinen kotihoito useasti päivässä maksaa noin 2952 euroa kuukaudessa, mikä puolestaan vastaa jossain määrin hoitotarvetta luokassa kaksi. Hoitoluokassa kolme oleva henkilö tarvitsee jatkuvaa hoitoa ja vastaa näin hoitotarpeeltaan tehostettua palveluasumista, joka maksaa ikääntyneiden osalta noin 3881 euroa kuukaudessa.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuusto sai talousarvioiltakoulun yhteydessä esittelyn omaishoidon tuen yhtenäistämisestä seitsemän kunnan (Sipoo, Porvoo, Loviisa, Lapinjärvi, Myrskylä, Pukkila ja Askola) alueella. Tässä yhteydessä ilmeni, että tarkoituksena on säästää 20 000 euroa omaishoitajien tukien heikennyksillä. Tällä hetkellä tuet ovat erisuuruisia ja yhteisiä kriteerejä ei ole, joten on selvää, että yhtenäistäminen on tarpeen. Sen sijaan tuen merkittävä leikkaaminen suurelta osalta alueen omaishoitajista ei ole tarkoituksenmukaista tai kannatettavaa. Omaishoitajille esitetään maksettavan 440 euroa kuukaudessa hoitoluokassa yksi, 847,22 euroa kuukaudessa hoitoluokassa kaksi ja 1328,18 euroa hoitoluokassa kolme. Esitys alentaisi sipoolaisten ja porvoolaisten tukia merkittävästi.

Hölmöintä kokonaisuudessa on se, että kustannus hyvinvointialueelle olisi isommillakin summilla edullisempi kuin vaihtoehto, jossa omaishoitajat nostavat kädet ylös ja ilmoittavat lopettavansa läheistensä hoitamisen. Kaikille lienee itsestään selvää, etteivät omaishoitajat niin tee - mutta päättäjien pitäisi näiden lukujen valossa ymmärtää omaishoitajien arvo. Ja uskon niin myös käyvän talousarviokäsittelyn edetessä.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 8.12.2022 Sipoon Sanomissa.







Kommentit