Siirry pääsisältöön

Terveysteknologia on terveyden tulevaisuutta

Tieto ei lisää tuskaa. Päinvastoin. Tiedon avulla voimme parantaa elämänlaatua ja hoitaa ongelmia aikaisessa vaiheessa. Valitettavasti pelko vakavasta sairaudesta ja sen toteamisesta voi estää lääkärin vastaanotolle hakeutumista, vaikka oireet hankaloittaisivat elämää. Erityisesti ikääntyvät ihmiset eivät halua olla vaivaksi, mikä saattaa johtaa ongelmien pahenemiseen ja hoitojaksojen pitenemiseen. Tutkimuksiin hakeudutaan usein vasta elämänlaadun huonontuessa merkittävästi, eikä silloin, kun oireet alkavat. Tähän on saatava muutos, sillä taudin ja sen luonteen sekä hoitomahdollisuuksien selviäminen voi pelastaa henkiä ja vähintäänkin parantaa potilaan elämänlaatua.

Terveydenhuollon painopiste pitäisi mennä ennaltaehkäisyyn ja elämänlaadun parantamiseen eikä siihen, että hoidetaan ihmisiä vasta kun he ovat sairastuneet. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen strategiassa ennaltaehkäisevä työ on saanut tärkeän merkityksen. Myös terveysteknologian hyödyntäminen tunnustetaan ihmisten elämänlaatua parantavana tekijänä.

Verenpainemittarit, antibioottipumput ja sydäntahdistimet ovat terveysteknologiaa. Esimerkiksi vuorokauden ajan lääkettä annostelevilla antibioottipumpuilla voidaan potilaan suonensisäinen antibioottihoito toteuttaa potilaan kotona sairaalan sijaan. Tavallisimmin pumpulla hoidetaan infektioita, kuten ruusua, keuhkokuumetta tai tekonivelleikkauksen jälkeistä infektiota. Antibioottipumppu on esimerkki siitä, miten potilaan elämänlaatua voidaan parantaa, toimien samalla kustannustehokkaasti.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tulee hyödyntää terveysteknologian tuomia mahdollisuuksia nykyistä paremmin. Jokaisella on oikeus parhaaseen mahdolliseen elämänlaatuun terveydentilastaan riippumatta.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 23.11.2022 Itäväylässä.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....