Siirry pääsisältöön

Terveysteknologia on terveyden tulevaisuutta

Tieto ei lisää tuskaa. Päinvastoin. Tiedon avulla voimme parantaa elämänlaatua ja hoitaa ongelmia aikaisessa vaiheessa. Valitettavasti pelko vakavasta sairaudesta ja sen toteamisesta voi estää lääkärin vastaanotolle hakeutumista, vaikka oireet hankaloittaisivat elämää. Erityisesti ikääntyvät ihmiset eivät halua olla vaivaksi, mikä saattaa johtaa ongelmien pahenemiseen ja hoitojaksojen pitenemiseen. Tutkimuksiin hakeudutaan usein vasta elämänlaadun huonontuessa merkittävästi, eikä silloin, kun oireet alkavat. Tähän on saatava muutos, sillä taudin ja sen luonteen sekä hoitomahdollisuuksien selviäminen voi pelastaa henkiä ja vähintäänkin parantaa potilaan elämänlaatua.

Terveydenhuollon painopiste pitäisi mennä ennaltaehkäisyyn ja elämänlaadun parantamiseen eikä siihen, että hoidetaan ihmisiä vasta kun he ovat sairastuneet. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen strategiassa ennaltaehkäisevä työ on saanut tärkeän merkityksen. Myös terveysteknologian hyödyntäminen tunnustetaan ihmisten elämänlaatua parantavana tekijänä.

Verenpainemittarit, antibioottipumput ja sydäntahdistimet ovat terveysteknologiaa. Esimerkiksi vuorokauden ajan lääkettä annostelevilla antibioottipumpuilla voidaan potilaan suonensisäinen antibioottihoito toteuttaa potilaan kotona sairaalan sijaan. Tavallisimmin pumpulla hoidetaan infektioita, kuten ruusua, keuhkokuumetta tai tekonivelleikkauksen jälkeistä infektiota. Antibioottipumppu on esimerkki siitä, miten potilaan elämänlaatua voidaan parantaa, toimien samalla kustannustehokkaasti.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tulee hyödyntää terveysteknologian tuomia mahdollisuuksia nykyistä paremmin. Jokaisella on oikeus parhaaseen mahdolliseen elämänlaatuun terveydentilastaan riippumatta.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 23.11.2022 Itäväylässä.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...