Siirry pääsisältöön

Kolumni: Oppimisen olohuone Porvooseen

Oppimisvaikeudet ovat melko tavallisia Suomessa, sillä noin 10-20 prosentilla väestöstä ilmenee erilaisia oppimisvaikeuksia. Oppimisvaikeudet ovat synnynnäisiä, neurobiologisia erityisvaikeuksia, jotka ilmenevät esimerkiksi tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriöinä, odottamattoman suurina hankaluuksina lukemisen ja kirjoittamisen, matematiikan tai hahmottamisen taidoissa. Oppimisvaikeudet voivat vaikuttaa ihmisen elämään koko elämänkaaren aikana. Ne voivat olla juurisyynä jopa syrjäytymisen, mielenterveysongelmien, päihdeongelmien tai rikollisen käyttäytymisen kanssa.

Oppimisvaikeudet ja muut oppimiseen liittyvät haasteet vaikuttavat lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin, mutta ne ovat ongelmana myös monille aikuisille. Monen aikuisen oppimisvaikeuksia ei ole koulu- ja opiskelupolun aikana virallisesti tunnistettu, eivätkä he ole siksi saaneet tarvitsemaansa tukea. On tärkeää, että myös aikuisille erilaisille oppijoille löydetään ratkaisuja niin oppimisvaikeuksien tunnistamiseen kuin niiden kanssa selviytymiseen ja tukeen mm. aikuiskoulutuksen avulla.

Vierailin viime kesänä Kuopion Navigaattorissa, joka antaa ohjausta opintoihin, apua tulevaisuuden pohdintaan ja tukea työllistymiseen. Saman katon alta löytyy sekä nuorille suunnattu Ohjaamo sekä aikuisten ohjaus- ja neuvontapalvelut. Suomen ensimmäinen Oppimisen olohuone löytyy myös Kuopiosta. Oppimisen olohuoneesta aikuinen saa henkilökohtaista ja kokonaisvaltaista tukea omien perustaitojensa kehittämiseksi. Tukea saa lukemiseen, kirjoittamiseen, matematiikkaan ja digitaitoihin omien tarpeiden mukaan.

Oppimisen olohuoneiden käynnistäminen vaatii valtakunnallisen mallin alueellistamista eli kehittämistä parhaiten vastaamaan alueen tarpeisiin sekä käytännön toimintatapojen ja menetelmien haltuun ottamista. Joulukuussa hyväksytään vuoden 2023 talousarvio. SDP esittää, että talousarvioon kirjataan, että Porvoo ryhtyy selvittämään Oppimisen olohuone konseptin mukaisen toiminnan tuomista Porvooseen. Toivon, että asia etenee Porvoossa. Uskon tämän voivan auttaa ja tukea monia aikuisia, joilla on oppimisvaikeuksia.

Anette Karlsson

Kolumni on julkaistu 26.11.2022 Uusimaassa.





Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...