Siirry pääsisältöön

Itä-Uudellemaalle muistikylä

Ystäväpariskunta vietti jokin aika sitten kultahäitä, eli sitä, että ovat olleet naimisissa 50 vuotta. Teimme mieheni kanssa ajatusmatkan tulevaan - miltä elämämme näyttää 80-vuotiaina. Toivoimme, että voisimme olla yhtä aktiivisia ja onnellisia kuin ystäväpariskunta. Haaveemme ei ole mahdoton, sillä yhteiskuntamme sosiaali- ja terveyspalvelut paranevat jatkuvasti. Tämän myötä elinikämme on pidentynyt. Yhä useampi suomalainen elää pidempään ja usein vielä omassa kodissaan. Valitettavasti jokainen ei ole niin onnekas. Sairaudet ja korkea ikä tuo mukanaan toimintakyvyn heikkenemistä ja joskus myös muistisairauden.

Muistisairaudet lisääntyvät koko ajan ja vuosittain meillä sairastuu noin 14 500 henkilöä muistisairauteen. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta ja jos jokaisella ajatellaan olevan kolme läheistä ihmistä, niin muistisairaudet koskettavat läheisesti jo lähes miljoonaa suomalaista. Vanhuspalvelujärjestelmän ensisijainen tukimuoto on kotihoito. Muistisairauden edetessä tarvitaan kuitenkin ympärivuorokautista hoitoa. Noin kolmella neljästä ympärivuorokautisen hoidon asiakkaasta on muistisairaus. 

Sanna Marinin hallitusohjelmassa kirjataan, että muistisairauksien ennaltaehkäisy on nostettava muiden kansansairauksien rinnalle. Muistiystävällisessä Suomessa muistisairaat ihmiset ja heidän läheisensä voivat elää arvokasta elämää, eikä heitä jätetä ilman tukea. Muistikylä on tulevaisuuden hoitomuoto, joka on rantautunut myös Suomeen. Tampereelta löytyy muistisairaiden kylä Käräjätörmältä ja Helsingissä muistikylän rakennustyöt alkavat tänä vuonna. Sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä Itä-Uudellemaalle perustetaan uusi hyvinvointialue. Siksi olisi järkevää rakentaa muistikylä yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Meidän tulee elää ajassa ja se tarkoittaa inhimillisten hoito- ja asumismuotojen tarjoamista niitä tarvitseville.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 24.3.2021 Itäväylässä.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....