Siirry pääsisältöön

Kiusaaminen pilaa elämän

Ystävän lapsi kertoi koulusta ja kavereista. Pelit kiinnostavat, kuten myös tubettajat. Lapsen arkeen ja elämään sisältyi paljon iloa tuovia asioita. Kaikki ei kuitenkaan ole kivaa lapsi kertoi: kiusaajat eivät ole kivoja. Kiusaajat käyvät fyysisesti käsiksi, rikkovat tavaroita ja huutavat rumasti ohi kävellessä. Monet tilanteet, joita lasten kokemina kutsutaan kiusaamiseksi tai ”pojat ovat poikia” –touhuksi on aivan jotain muuta. Liian usein kyse on kouluväkivallasta. Kaikelle kiusaamiselle, häirinnälle ja väkivallalle on laitettava nollatoleranssi. Vastuu tästä on ensisijaisesti kaikilla meillä aikuisilla.

Sanonta kuuluu: vaikeneminen on myöntymisen merkki. Valitettavan usein juuri vaikeneminen ja katseen pois kääntäminen johtaa hiljaiseen hyväksyntään. Puuttuminen vaatii rohkeutta. Sanna Marinin hallitus on ryhtynyt toimiin kiusaamisen vähentämiseksi maassamme: Tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistetaan varhaiskasvatuksessa, ankkuritoiminta otetaan vahvemmin osaksi koulujen ja oppilaitosten toimintaa, toisen asteen oppilaitosten yhteisöllistä toimintakulttuuria edistetään ja kiusaamista sekä häirintää koskevia säännöksiä täsmennetään lainsäädännössä. Opettajien peruskoulutuksessa sekä henkilöstön ja johdon täydennyskoulutuksessa vahvistetaan hyvinvoinnin ja työrauhan edistämiseen, yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemiseen sekä mielen hyvinvoinnin tukemiseen liittyvää pedagogista osaamista.

Kaikki keinot kiusaamisen ja häirinnän vähentämiseksi yhteiskunnassamme ovat tervetulleita. Ilmiö on valitettavan laaja ja sillä on kauaskantoiset seuraukset. Liian moni pitkäaikaistyötön ja koulupolulta syrjään jäänyt nuori kertoo kiusaamiskokemuksista ja niiden negatiivisesta vaikutuksesta elämään. Kiusaamisen kitkeminen yhteiskunnastamme on taloudellisesti kannattavaa, mutta ennen kaikkea se on oikein. Turvallinen arki ja oppimisympäristö kuuluvat jokaiselle.

Anette Karlsson

Teksti on julkaistu 31.1.2021 Uusimaassa.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....