Siirry pääsisältöön

Älä ota kesäkissaa

Näin kesäaikaan moneen perheeseen muuttaa pieni kissanpentu. Suloinen, energinen ja pörröinen otus, jonka kanssa on mukavaa leikkiä. Valitettavasti osalta unohtuu, että kyseessä ei ole vain yhden kesän “leikkikalu” vaan elävä olento, jonka huolehtimiseen on sitouduttava moneksi vuodeksi. Muistan hyvin, kuinka 17-vuotiaana oli kivaa pidellä kehräävää karvapalloa sylissä ja leikkiä sen kanssa aamusta iltaan - silloin ei tullut ajatelleeksi kuinka pitkä sitoutuminen oli edessä. Nyt yli kymmenen vuotta myöhemmin ymmärrän sen hyvin, enkä kadu hetkeäkään, vaikka vuosien varrella olen saanut siivota hiekkalaatikoita, oksennuksia ja kukkamultia, jotka on kaadettu maahan. Yhteiset hetket rakkaan perheenjäsenen kanssa ovat korvaamattomia.

Siksi uutiset hylätyistä tai kaltoinkohdelluista kissoista saa minut surulliseksi ja vihaiseksi. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka kykenevät satuttamaan tai hylkäämään kissansa, koiransa, kaninsa tai muun elävän olennon. Hylättyjen kissojen surullisen kohtalon lisäksi vastuuttomien ihmisten tekemiset tulevat veronmaksajien maksettavaksi. Suomessa hylätään vuosittain noin 20 000 kissaa, joista isoa osaa hoidetaan jossain vaiheessa kunnan laskuun löytöeläinkodeissa. Jos kissojen omistajat olisivat tiedossa, varoja vapautuisi vaikkapa muuhun eläinsuojelutyöhön. Löytökissoista noin 99 prosenttia jää noutamatta.

Eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa syksyllä. Suomen eläinsuojelu ja Animalia vaativat, että koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti säädettäisiin pakolliseksi. Koirien tunnistusmerkintä on pakollista monissa maissa, mutta kissojen kohdalla tilanne ei ole sama. Eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä yhteiskunnan varojen säästämiseksi olisi tärkeää saada myös kissoille tunnistusmerkinnät. Tunnistusmerkintä esimerkiksi mikrosirulla maksaa muutamia kymppejä, ja sen avulla kotikissan saa nopeasti takaisin perheen pariin.

Anette Karlsson

Kirjoitus julkaistu 10.7.2018 Loviisan Sanomissa.
Möykky syntynyt 1.9.2005


Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...
Lue lisää »