Siirry pääsisältöön

Älä ota kesäkissaa

Näin kesäaikaan moneen perheeseen muuttaa pieni kissanpentu. Suloinen, energinen ja pörröinen otus, jonka kanssa on mukavaa leikkiä. Valitettavasti osalta unohtuu, että kyseessä ei ole vain yhden kesän “leikkikalu” vaan elävä olento, jonka huolehtimiseen on sitouduttava moneksi vuodeksi. Muistan hyvin, kuinka 17-vuotiaana oli kivaa pidellä kehräävää karvapalloa sylissä ja leikkiä sen kanssa aamusta iltaan - silloin ei tullut ajatelleeksi kuinka pitkä sitoutuminen oli edessä. Nyt yli kymmenen vuotta myöhemmin ymmärrän sen hyvin, enkä kadu hetkeäkään, vaikka vuosien varrella olen saanut siivota hiekkalaatikoita, oksennuksia ja kukkamultia, jotka on kaadettu maahan. Yhteiset hetket rakkaan perheenjäsenen kanssa ovat korvaamattomia.

Siksi uutiset hylätyistä tai kaltoinkohdelluista kissoista saa minut surulliseksi ja vihaiseksi. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka kykenevät satuttamaan tai hylkäämään kissansa, koiransa, kaninsa tai muun elävän olennon. Hylättyjen kissojen surullisen kohtalon lisäksi vastuuttomien ihmisten tekemiset tulevat veronmaksajien maksettavaksi. Suomessa hylätään vuosittain noin 20 000 kissaa, joista isoa osaa hoidetaan jossain vaiheessa kunnan laskuun löytöeläinkodeissa. Jos kissojen omistajat olisivat tiedossa, varoja vapautuisi vaikkapa muuhun eläinsuojelutyöhön. Löytökissoista noin 99 prosenttia jää noutamatta.

Eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa syksyllä. Suomen eläinsuojelu ja Animalia vaativat, että koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti säädettäisiin pakolliseksi. Koirien tunnistusmerkintä on pakollista monissa maissa, mutta kissojen kohdalla tilanne ei ole sama. Eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä yhteiskunnan varojen säästämiseksi olisi tärkeää saada myös kissoille tunnistusmerkinnät. Tunnistusmerkintä esimerkiksi mikrosirulla maksaa muutamia kymppejä, ja sen avulla kotikissan saa nopeasti takaisin perheen pariin.


Anette Karlsson


Kirjoitus julkaistu 10.7.2018 Loviisan Sanomissa.


Möykky syntynyt 1.9.2005


Kommentit